Onko ihan turha haaveilla yliopisto-opinnoista jos

EI kai noilla mitään väliä ole. Itse olin lukiossa ihan peestä koulussa kun ei teininä kiinnostanut. Olin tehtaalla töissä useamman vuoden lukion jälkeen, kun ei opiskelu napannut .Vähitellen alkoi kuitenkin kiinnostaa it-ala, ja halusin akateemisen koulutuksen. Pääsin yliopistoon sisään suoraan pääsykokeiden perusteella valittavien kiintiössä, eli todistuksilla ei ollut väliä. Opinnot ei ollleet mitenkään vaikeita, koska en ole huonoista numeroista huolimatta tyhmä, vaan teininä kiinnosti ihan muut asiat kuin koulu.

Ei noilla pääse sisään.

Harmi jos sulla on rajoitteita elämässä.

Ainoastaan yo-arvosanat merkitsevät, ei ka

Mitäs merkitystä lukion kurssiarvosanojen keskiarvolla on? Ylioppilastodistuksen arvosanat saattavat jotain painaa, mutta voi sitä päästä sisään pelkän pääsykoepisteiden kiintiössä jos ei yhteispisteillä tai ylioppilastodistuksella pääse sisään. Ei kun hakemaan vaan. 

Yliopisto-opinnot vaatii lukupäätä.

Voit helposti testata asian lukemalla opintoja avoimessa tai esimerkiksi lainaamalla opintojen kirjallisuutta.

Eniten pääseminen ja opinnoissa menestyminen on kiinni motivaatiosta. Jos se on korkealle, ei aiempi heikompi menestys merkitse mitään.

Itse menin sisään pääsykoekiintiössä. Kirjaimista ne pisteet tulee, ei keskiarvosta. Kannattaa kokeilla.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs merkitystä lukion kurssiarvosanojen keskiarvolla on? Ylioppilastodistuksen arvosanat saattavat jotain painaa, mutta voi sitä päästä sisään pelkän pääsykoepisteiden kiintiössä jos ei yhteispisteillä tai ylioppilastodistuksella pääse sisään. Ei kun hakemaan vaan. 

Eli selvennän vielä että yliopistoon voi päästä sisään kolmen eri kiintiön kautta:

1. Ennakkopisteiden, jotka tulevat pelkästä ylioppilastodistuksesta. 

2. Yhteispisteiden kautta, joissa lasketaan sekä pärjääminen pääsykokeissa että ylioppilastodistuksen arvosanat.

3. Pääsykoepisteillä. Ei paina aikaisempi koulutustausta tai ylioppilastodistuksesta saatavat ennakkopisteet.

Kussakin kiintiössä listataan kaikki hakijat parhaimmasta huonoimpaan ja kiintiöpaikkojen määrä määrää pääseekö kyseisen kiintiön kautta sisään. 

Jos on hyvä päättötodistus ja pärjää hyvin pääsykokeissa on mahdollista, että pääsisi sisään vaikka kaikkien kiintiöiden kautta.

Vierailija kirjoitti:

Opinnot ei ollleet mitenkään vaikeita,

tv. elämänkoululainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opinnot ei ollleet mitenkään vaikeita,

tv. elämänkoululainen

Jep, mutta tietojenkäPistelytieteen maisteri ja ohjelmistoarkkitehti. Mukavaahan sitä on elämäm koulussa näin hyvätuloisena olla.

Vierailija kirjoitti:

Yliopisto-opinnot vaatii lukupäätä.

Voit helposti testata asian lukemalla opintoja avoimessa tai esimerkiksi lainaamalla opintojen kirjallisuutta.

Mikä ihmeen lukupää se mahtaa sitten olla, mitä vaaditaan? Ap on kuitenkin amk:n suorittanut kohtalaisella keskiarvolla, ei sitäkään sentään ihan kattoon räkimällä saa.

Onhan näitä seassa aina tuollaisia myöhäisheränneitä, jotka monien työssäolo/välivuosien kuluttua alkavat luemaan, mutta

helpompihan yo-kirjoituksissa on napata ne eet ja ällät ,kun on lukioaikana jo sisäistänyt asiat.

Vaikka joku nyt sanoo,ettei keskiarvo mitään merkitse,mutta kyllä sekin surkea on ,jos et osaa asioita.

Mitenpä luulet ,että sit kirjoitukset meneen .Toki on poikkeuksia jotka sisäistää jutut hetkessä,mut suurin osa ei.

Varaudu siihen, wttä joudut tekemään paljon töitä.

Ymmärrän ajatuksen lukupäästä. Lukupää tarkoittaa käytännössä sitä, että on jaksettava kahlata viisi-kuusi-seitsemän englanninkielistä opusta yhteen tenttiin. Ehkä kuitenkin lukupäätäkin (lukupää = lukeminen on itselle luontevaa) tärkeämpi juttu on se, että kykenee erottamaan epäoleelliset asiat oleellisista. Taito on ehdottoman välttämätön, kun luettavaa on paljon.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ajatuksen lukupäästä. Lukupää tarkoittaa käytännössä sitä, että on jaksettava kahlata viisi-kuusi-seitsemän englanninkielistä opusta yhteen tenttiin. Ehkä kuitenkin lukupäätäkin (lukupää = lukeminen on itselle luontevaa) tärkeämpi juttu on se, että kykenee erottamaan epäoleelliset asiat oleellisista. Taito on ehdottoman välttämätön, kun luettavaa on paljon.

Riippuu kyllä ihan alasta. Matemaattisilla tai teknisillä aloilla ei ole sitä lukemista niinkään paljon, harjoittelua senkin edestä.

Kyllä siellä yliopistossa varmaan pärjäät, mutta sisään voi olla käytännössä vaikea päästä kun et ensikertalainen korkeakoulupaikkaa tavoitteleva ole. Suosittelen avoimen yo:n kautta testaamaan, koska väylän kautta varmaan helpointa päästä sisäänkin.

lukion tai AMK:n keskiarvo ei millään tavalla vaikuta yliopistossa opiskeluun. Hyvä ylioppilastodistus helpottaa sisään pääsyä, mutta tosiaan voit päästä sisään myös pelkällä pääsykokeella. Sen jälkeen kun olet sisään päässyt aikaisemmalla koulumenestyksellä ei ole enää mitään väliä. Jos opiskelu kiinnostaa ja olet löytänyt mieleisen alan niin hae ihmeessä. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan näitä seassa aina tuollaisia myöhäisheränneitä, jotka monien työssäolo/välivuosien kuluttua alkavat luemaan, mutta

helpompihan yo-kirjoituksissa on napata ne eet ja ällät ,kun on lukioaikana jo sisäistänyt asiat.

Vaikka joku nyt sanoo,ettei keskiarvo mitään merkitse,mutta kyllä sekin surkea on ,jos et osaa asioita.

Mitenpä luulet ,että sit kirjoitukset meneen .Toki on poikkeuksia jotka sisäistää jutut hetkessä,mut suurin osa ei.

Itse aloitin yo-opinnot aikuisena. Lukion keskiarvo oli ehkä 7 ja risat. Kirjoitin keskinkertaisesti. Peruskouluskoulussa olin kyllä parempi, mutta jotenkin motivaation puute ja kisaväsymys heijastui lukio-opintoihini voimakkaasti. Meni vuosia hanttihommissa ihmetellessä, mutta sitten tuli jonkinasteinen valaistus. Luin kevään, hain yliopistoon ja pääsin pääsykoekiintiössä ekalla yrityksellä. Kieltämättä ei todellakaan suositun hakukohde tämä, mutta silti olin ihan iloinen.

Tarinan opetus, yrittää kannattaa aina ja joskus ahkeruuskin palkitaan.