Lue keskustelun säännöt.
Määräaikaisessa työsuhteessa raskaaksi tulleet?
09.02.2019 |
Olen reilu kolmekymppinen nainen ja viime aikoina pohdiskellut paljon sitä, haluanko yrittää saada lasta (olettaen tietenkin, että mieskin haluaa, jonkin verran olemme aiheesta puhuneet). Paljon mietityttäviä asioita, joista yksi on talous.
Tänä vuonna tulee 5 vuotta täyteen työtä kolmannella sektorilla (sama työnantaja). Työsopimukset ovat olleet aina vuodeksi kerrallaan niin kuin nytkin. Viihdyn työssäni mutta kieltämättä viime aikoina miettinyt, pitäisikö yrittää saada vakituinen työ (joltain muulta työnantajalta, nykyisellä ei ole mahdollista) vaikka huonommalla palkalla. Mutta entä jos en saisi töitä vaikka päättäisin muualta hakea...onko täällä naisia, jotka ovat vastaavassa tilanteessa tulleet raskaaksi? Onko määräaikaisella työsuhteella muuten vaikutuksia vauva-ajan tuloihin kuin ettei ole työpaikkaa jonne palata? Meidän TESin mukaan "Äitiysvapaan alusta lukien maksetaan työntekijälle työsuhteen kestäessä varsinaista säännöllistä palkkaa 72 arkipäivältä edellyttäen, että työntekijä on ollut työsuhteessa vähintään kolme kuukautta." Eli tämän toteutuminen riippuu siitä, missä kohtaa työsuhdettani jäisin äitiysvapaalle? Eli kannattaisi pyrkiä siihen, että olisi työsuhdetta vähintään 72 päivää jäljellä ennen äitiyslomalle jäämistä?
Miten muuten olette selvinneet taloudellisesti? Meidän bruttotulot on tällä hetkellä yhteensä noin 5200e. Sillä pärjätään hyvin, ollaan matkusteltu noin kerran-pari vuodessa ja jää rahaa säästöön (lähinnä minulla, miehelläni on lapsi edellisestä liitosta) mutta mietityttää tietenkin kun minulla vielä on muutaman satasen parempi kk-palkka tällä hetkellä kuin miehelläni. Onko teillä ollut säästöjä vauvaa varten, minkä verran?
Kaikilla ystävilläni miehet ovat huomattavasti parempituloisia kuin omani. Mutta toisaalta, jollain ne kouluttamattomat yksinhuoltajatkin elävät vaikka ei jatkuva kitkuttele varmasti kivaa ole. Elämäntapamme on sellainen, ettei kauheasti esim. shoppailla ja suositaan kirppareita. Tällä hetkellä vuokra-asunto, vuokra vähän päälle 900e. Pärjättäisi tässä varmasti siihen saakka, että palaisin töihin (mutta minne jos ei ole suoraan työtä johon palata, onko siinä tilanteessa mahdoton saada töitä?) ja lapsikin alkaa kaivata enemmän tilaa. Mieheni tyttären huone on kuitenkin tyhjillään joka toinen viikko. Ja tämä tietenkin yksi mietityttävä asia - kuulen mielelläni kokemuksia perheistä, joissa on "vuoroviikkolapsi" edellisestä suhteesta. Heidän erostaan on 7 vuotta. Me olemme olleet yhdessä reilu kolme vuotta. Ajatuksia?
Kommentit (20)
Äitiysrahan ja vanhempainrahan määrä on palkkaperusteinen ja se lasketaan edellisvuoden verotietojen mukaan, mikäli tulot eivät ole viimeisen kuuden kuukauden aikana nousseet vähintään 20%. Kelan sivuilla on laskuri, jonka avulla voit tarkistaa, kuinka paljon suunnilleen saisit.
Palkkaa maksetaan teidän TES:inne mukaan 72 arkipäivältä eli noin kolmelta kuukaudelta. Sitä en tiedä, aloitetaanko tuon työsuhteen alun laskeminen aina alusta, kun edellinen määräaikainen on päättynyt (eli lasketaanko jokainen määräaikainen työsuhde omakseen, vaikka työnantaja ja työtehtävät olisivat samat). Jos joka vuosi laskenta alettaisiin alusta, äitiyslomasi pitäisi alkaa aikaisintaan kolme kuukautta työsuhteen alusta ja viimeistään neljäkuukautta ennen työsuhteen loppua, jotta saisit palkkaa. Sinulla olisi siis viiden kuukauden aikaikkuna, jossa voisit jäädä äitiyslomalle.
Raskauden ja äitiysloman ajoittaminen ei ole mitenkään hirveän helppoa. Usein ihan tuurista kiinni, mihin osuu. Useimmilla terveillä pareilla menee vähintään kolme kuukautta (kolme kiertoa) tulla raskaaksi. Olisiko ollut niin, että noin 30% pariskunnista onnistuu raskaaksi tulemisessa kolmessa kuukaudessa ja noin 80% puolessa vuodessa.
Se, miten paljon rahaa tarvitsette riippuu myös siitä, kuinka kauan haluat/haluatte olla kotona. Vanhempainrahalla juuri pärjää, mutta kotihoidontuki on mahdollisista kuntalisistä huolimatta niin pieni, ettei sillä pelkästään tule toimeen. Jos siis aikoo jäädä hoitovapaalle, kannattaa olla jonkin verran säästöjä kompensoimassa tulonmenetyksiä, ellei toinen ansaitse todella hyvin.
Jos nyt pärjäätte tuloillanne hyvin ja teille jää myös säästöön, pärjäätte todennäköisesti lapsenkin kanssa. Sinun vain olisi sitten tulevaisuudessa todella tärkeää saada töitä. Muuten menee helposti talous liian tiukille. Kannattaa suunnitella ja kerätä edes pieni pesämuna etukäteen. Ikäsi puolesta sinun ei kannata lapsen yrittämistä lykätä. Lapsia ei voi saada ikuisesti.
Talouspuolen kanssa suosittelen budjetin laatimista. Katsotte viimeisten kuuden kuukauden ajalta, kuinka paljon teillä menee elämiseen ja kuinka paljon jää säästöön. Lisätty kuulausimenoihin varmuudeksi vähintään satasen lapsen menoiksi. Sitten katsotte, kuinka suuren osan kuukausittaisista menoista vanhempainraha ja toisaalta kotihoidontuki kattaisi ja kuinka paljon teillä pitäisi olla säästössä kompensoidaksenne erotus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko niin vaikeaa olla paneksimatta työkaveeiden kanssa, häh?
Kaksi lasta tein määräaikaisten työsuhteiden välissä, sama työnantaja. Itse pidin molemmilla kerroilla pitkät äitiyslomat omalla vapaalla, eli määräaikainen loppui molemmilla kerroilla rv 30-34. Äitiysrahaa taisin hakea 6kk työtulojen perusteella siltä ajalta kun olin töissä.
Ihan hyvin pärjättiin rahallisesti. Tosin aloitin ekassa keikkatyöt samassa firmassa heti kun vanhempainvapaat loppui (kotihoidontuki on onnettoman pieni). Toisesta isä jäikin sitten kotiin, joten palasin aika pian töihin ja sain lopultakin sen vakkaripaikan.
Määräaikaisuutta ei tietysti jatketa raskaussyrjinnän nimissä.
Vanhempainvapaiden jälkeen voit ilmoittautua työttömäksi ja nostaa ansiosidonnaista, mikäli kuulut kassaan. Siinä vaiheessa muut kituuttavat kotihoidontuella.
Hmmm... minä tulin kyllä raskaaksi parisuhteessa enkä työsuhteessa, mutta tapansa kullakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ekana selvittäisin, miksi olet samalla työnantajalla ollut jo 5 vuotta vuoden pätkissä. Mikä on määräaikaisuuden peruste? Olisiko nyt aika vaatia vakinaistamista?
Vierailija kirjoitti:
Kaksi lasta tein määräaikaisten työsuhteiden välissä, sama työnantaja. Itse pidin molemmilla kerroilla pitkät äitiyslomat omalla vapaalla, eli määräaikainen loppui molemmilla kerroilla rv 30-34. Äitiysrahaa taisin hakea 6kk työtulojen perusteella siltä ajalta kun olin töissä.
Ihan hyvin pärjättiin rahallisesti. Tosin aloitin ekassa keikkatyöt samassa firmassa heti kun vanhempainvapaat loppui (kotihoidontuki on onnettoman pieni). Toisesta isä jäikin sitten kotiin, joten palasin aika pian töihin ja sain lopultakin sen vakkaripaikan.
Minäkö kirjoitin jo tuon - ei kun hän jäikin pois töistä ennen äitiysvapaata. Minulla oli määräaikainen joka kerta kun jäin äitiysvapaalle ja sain aluksi 1-3 kk palkkaa. Kun määräaikainen loppui niin sitten loppui ja jatkoin Kelan päivärahalla. Kyllä työssäoloaika lasketaan todellisesta eikä ketjutettujen määräaikaisten viimeisen pätkän alusta. Mikä onkaan niin monen määräaikaisen peruste?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan ekana selvittäisin, miksi olet samalla työnantajalla ollut jo 5 vuotta vuoden pätkissä. Mikä on määräaikaisuuden peruste? Olisiko nyt aika vaatia vakinaistamista?
Kolmannella sektorilla varsin yleistä, monet rahoitukset myönnetään vuodeksi kerrallaan. -ap
Kiitos vastauksista! Sepä juuri mietityttänyt, että vanhempainrahalla varmasti pärjättäisiin (on varaa tinkiä nykyisistä menoista) mutta tällä hetkellä ei tunnu hyvältä ajatukselta laittaa alle kolmevuotiasta hoitoon. Toisaalta mies jäisi varmasti ihan mielellään kotiin, joten ei siis tarkoittaisi minulle kolmen vuoden taukoa työelämästä.
Stressaan helposti milloin mitäkin, joten pelkään, etten pystyisi nauttimaan kotona olosta lapsen kanssa, kun stressailisin, saanko töitä äitiysloman jälkeen. Työnhaku muutenkin ahdistavaa, olen ujo ja vähän epävarmakin, itsensä myyminen ei ole luontevaa vaikka nykyisessä työssäni saan panoksestani paljon kiitosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko niin vaikeaa olla paneksimatta työkaveeiden kanssa, häh?
Vai peräti pomon, jonka kanssa työsuhde solmittu XD Mutta ei, otsikon muotoilusta huolimatta isäehdokas ei ole pomo eikä kollega. -ap
Tulin raskaaksi osastopäällikölle vasta kolmen kuukauden kuluttua määräaikaisen työsuhteen alkamisen jälkeen. Ystäväni tuli raskaaksi esimiehelleen jo ensimmäisellä viikolla, joten koskaan ei voi tietää milloin tärppää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ekana selvittäisin, miksi olet samalla työnantajalla ollut jo 5 vuotta vuoden pätkissä. Mikä on määräaikaisuuden peruste? Olisiko nyt aika vaatia vakinaistamista?
Kolmannella sektorilla varsin yleistä, monet rahoitukset myönnetään vuodeksi kerrallaan. -ap
Mitä työtä teet tarkalleen? Toi on laitonta. Määräaikaisuudelle pitää olla hyvä peruste eikä raha ole sellainen. Näin sanoo työsuojelulaki.
Ja jos jäät määräaikaisesta työsuhteesta äitiyslomalle ja jos tilanne on se että sun työtäsi jatkettais määräaikaisella uudestaan jos et jäis äitiyslomalle(eli tarvetta työntekijälle joka tekee sun työsi on mutta siihen palkataankin toinen) silloin sulla on perusteet raskaussyrjintään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ekana selvittäisin, miksi olet samalla työnantajalla ollut jo 5 vuotta vuoden pätkissä. Mikä on määräaikaisuuden peruste? Olisiko nyt aika vaatia vakinaistamista?
Kolmannella sektorilla varsin yleistä, monet rahoitukset myönnetään vuodeksi kerrallaan. -ap
Mitä työtä teet tarkalleen? Toi on laitonta. Määräaikaisuudelle pitää olla hyvä peruste eikä raha ole sellainen. Näin sanoo työsuojelulaki.
Ja jos jäät määräaikaisesta työsuhteesta äitiyslomalle ja jos tilanne on se että sun työtäsi jatkettais määräaikaisella uudestaan jos et jäis äitiyslomalle(eli tarvetta työntekijälle joka tekee sun työsi on mutta siihen palkataankin toinen) silloin sulla on perusteet raskaussyrjintään.
Olen kolmannella sektorilla hallinnon ja viestinnän tehtävissä. En usko, että on laitonta. Millä perusteella raha ei ole peruste määräaikaisuudelle? Eikö olisi työnantajalta ennemmin vastuutonta luvata töitä pidemmäksi aikaa kuin on rahaa palkanmaksuun? Suuri osa kolmannen sektorin työpaikkailmoituksista tarjoaa määräaikaista työtä. Taitaa olla sulle vieras sektori...? Mutta tuo toinen pointtisi on mielenkiintoinen. Luulen vaan, että todellisuus on toinen... :/ -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
normaalit ihmiset eivät harrasta seksiä työsuhteessa. Varsinkaan suojaamatonta.
Vierailija kirjoitti:
normaalit ihmiset eivät harrasta seksiä työsuhteessa. Varsinkaan suojaamatonta.
päästäiskö me tästä jo eteenpäin? :) -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ekana selvittäisin, miksi olet samalla työnantajalla ollut jo 5 vuotta vuoden pätkissä. Mikä on määräaikaisuuden peruste? Olisiko nyt aika vaatia vakinaistamista?
Kolmannella sektorilla varsin yleistä, monet rahoitukset myönnetään vuodeksi kerrallaan. -ap
Mitä työtä teet tarkalleen? Toi on laitonta. Määräaikaisuudelle pitää olla hyvä peruste eikä raha ole sellainen. Näin sanoo työsuojelulaki.
Ja jos jäät määräaikaisesta työsuhteesta äitiyslomalle ja jos tilanne on se että sun työtäsi jatkettais määräaikaisella uudestaan jos et jäis äitiyslomalle(eli tarvetta työntekijälle joka tekee sun työsi on mutta siihen palkataankin toinen) silloin sulla on perusteet raskaussyrjintään.
Kolmannella sektorilla työtä tehdään usein erilaisissa hankkeissa ja projektissa joihin on määräaikainen rahoitus, ja se nimenomaan on laillinen peruste määräaikaisuudelle kun työtä on siinä hetkessä tiedossa suunnitellusti vain määräaikaisesti.
Hei Ap, valitettavasti en voi antaa sinulle neuvoja, mutta vertaistukea kuitenkin. Olen myös päälle kolmekymppinen ja määräaikaisessa työsuhteessa kolmannella sektorilla. Ollut nyt noin vuoden verran valmistumisen jälkeen. Lupailua on ollut siitä, että työsuhde uusittaisiin vuoden välein rahoitusten aina selvittyä, mutta vakituista paikkaa tuskin saan. Viime vuonna havahduin siihen, että ei hitsi, mä oikeasti haluan äidiksi ja mies oli samalla sivulla kanssani. Olen koko ikäni kärsinyt kiltin tytön syndroomasta ja ajatellut ihan liikaa mitä muut ihmiset ajattelee. Osittain lapsihaaveidenkin tiellä on ollut se, etten olisi "kehdannut" jäädä äitiyslomalle, kun olen vasta valmistunut ja sitten juuri saanut niin mielenkiintoisen työn ja ja ja.. . Nyt se olo on vaan sitten iskenyt, että työtä ja urakehitystä korkeammalle arvostan kuitenkin perheen. Isoja säästöjä meillä ei ole, mutta jotenkin on uskoa siihen että pärjätään. Minua ehkä vähän rauhoittaa se, että oma ala on sellainen josta melko todennäköisesti työllistyy uudelleen, vaikkakin joutuisin sitten luopumaan unelmaduunistani. Myös keikkaa on melko helposti tarjolla. Tosin, jos raskauden takia sopimustani ei uusittaisi, niin olen päättänyt pistää "Kiltin tytön" taka-alalle ja taistella vastaan.
Ja tietysti tässä yrittäessä on myös huomannut sen, ettei niitä lapsia niin vain tehdä. Eli oma ajatukseni olisi se, että rohkeasti siihen suuntaan minne sydän vie.
Ainoa asia mitä voi tehdä on varautua siihen ettei työllisty uudelleen samalle alalle.
Eikö ketään?