Pidättekö naiset pieruhuumorista?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Joo, pidän, samoin ns. rasvaisista jutuista. Tästä monet yllättyy, koska olen kuivakkaan virkanaisen näköinen, akateemisesti koulutettu, hillitty keski-ikäinen nainen. Mutta mikään ei vaan naurata enempää kuin pierun poltto, pierujutut, kakka- ja pissajutut, rivoudet jne.
Jos et olisi kuivakka vonkuisin sinua treffeille.
Pidän pieruhuumorista. Olen pilkunn*****a eli kirjanpitäjä.
En pidä. Kerran olin treffeillä miehen kanssa, joka halusi kertoa minulle perinteisen Rax-vitsin (joka tosin oli jo tuolloin ennestään tuttu). Totesin mielessäni että eipä taida olla oman tyyppiseni mies.
No sanotaanko näin, että kyllä se on myönnettävä kuinka välillä pierujutut naurattaa oikein kunnolla jostain kumman syystä :D Kuitenkin olen aika häveliäs niiden suhteen, ja koen kiusalliseksi, jos joku kuka ei ole minulle todella läheinen heittää sellaista huumoria. Lapsuudenperheeni ja parin parhaimman ystäväni kanssa ei ongelmaa, mutta muiden kanssa vaatii aikaa päästä sille tasolle. Etenkään miesten kanssa en pysty kovin nopeasti "vapautumaan" tämän aiheen suhteen, varmaan joku turha, mutta kai silti inhimillinen olen prinsessa-kulissin ylläpito siinä on taustalla.
N28
Juu, mutta harjoitan sitä lähinnä 10-vuotiaan poikani kanssa.
Pieruhuumori on mun mielestä sieltä parhaasta päästä, mutta sitähän ei nainen saisi koskaan myöntää...
Vierailija kirjoitti:
Joo, pidän, samoin ns. rasvaisista jutuista. Tästä monet yllättyy, koska olen kuivakkaan virkanaisen näköinen, akateemisesti koulutettu, hillitty keski-ikäinen nainen. Mutta mikään ei vaan naurata enempää kuin pierun poltto, pierujutut, kakka- ja pissajutut, rivoudet jne.
Valhetta, paskan jauhantaa!
Ihan parhaat naurut olen saanut pieru- ja ripulijutuista. Tosi barbaarimaista naisihmisen myöntää sitä, mutta niin vain on. ;-D
Kyllä. Pidän kaikesta huumorista.
Ei se huumorin laji ole ongelma, mutta tilannetajua pitää olla. Monesti nämä jutut tulee ruokapöydässä ja sittenpä ei naurua irtoa. Tunnen muutaman miehen joille on joutunut sanomaan että "Hyvät jutut, mutta sovitaanko että ihan joka kerta ruokapöydässä ei tarvitse puhua ruumiin eritteistä, oli se sitten pissajuttu, kakkajuttu, pierujuttu, oksennusjuttu, mällijuttu jne. jne. niin ei aina ruokapöydässä, jooko."
Kyllä se pieruhuumori vaan naurattaa. Kun mies pieraisee vessassa, kysäisen aina, että "tuliko maanjäristys" tai "halkesiko pönttö" tai muuta vastaavaa.
Kun itse pieraisen, syytän aina koiraa itsepintaisesti enkä ikinä myönnä.
Omien lasten ja nyt lastenlasten kanssa on tullut ja tulee riittävästi sitä lajia. Jos aikuiselta pitäisi moista kuulla, luokittelisin henkisen tason tuonne alakouluikään.
Miesystävä jonka ainoa huumorintaju oli kiinni paskassa ja pieruissa. Ei ollut miehessä mitään kunnioitettavaa, tuon lisäksi kun ei oannut hoitaa edes raha-asioitaan. Paskan jauhanta loppui.
Ei kaunosielu naisihminen kestä roisia ja perseestä tulevaa käytöstä, vaikka kuinka soittaisi taitopieruillaan porilaisten marssia. Olisi vaikka oikeilla sävelellä rakastan sua hellästi piereskellyt. Mutta kun valheet soi joka pierussaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se pieruhuumori vaan naurattaa. Kun mies pieraisee vessassa, kysäisen aina, että "tuliko maanjäristys" tai "halkesiko pönttö" tai muuta vastaavaa.
Kun itse pieraisen, syytän aina koiraa itsepintaisesti enkä ikinä myönnä.
Mua nauratti eilen miehen megapieru, jonka päästi vessassa paskalla ollessaan. Sieltä kuului ihan jäätävä pitkä, äänenkorkeudeltaan vaihteleva perätöräys, mutta mikä hauskinta, perään kommentti "se oli tuhnu" :D Mihin itse vaan totesin, että älä vaan pieraise, koska jos tuo oli tuhnu niin pieru luultavasti hajottaa asunnon ikkunatkin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se pieruhuumori vaan naurattaa. Kun mies pieraisee vessassa, kysäisen aina, että "tuliko maanjäristys" tai "halkesiko pönttö" tai muuta vastaavaa.
Kun itse pieraisen, syytän aina koiraa itsepintaisesti enkä ikinä myönnä.
No joo, ihan unohdin tuon. Kun mies p*eraisee, saatan kysyä, "anteeksi, kuinka" tai "oliko tuo rakkaudentunnustus", mutta häntä nolottaa kommentointini, eli yleensä tämä vitsailu on aika yksipuolista.
En pidä. Piruhuumori on lapsellista ja vitsit on loppuunkulutettuja. Ehkä heikkolahjaiset ja yksinkertaiset nysveröt tykkäävät pieruhuumorista, mutta aikuiseen makuun se ei sovi. Vähän väsynyttä! Tilanteesta selviää alavireisellä hymähdyksellä. Hmph!
Omasta mielestäni aidoin ja paras huumorinlaatu on nokkela ja oivaltava tilannekomiikka. Se elää hetkessä, sitä ei voida (täydellisesti) kopioida, siinä pitää olla itse läsnä ja kokea tilanne.
älli tälli kirjoitti:
En pidä. Piruhuumori on lapsellista ja vitsit on loppuunkulutettuja. Ehkä heikkolahjaiset ja yksinkertaiset nysveröt tykkäävät pieruhuumorista, mutta aikuiseen makuun se ei sovi. Vähän väsynyttä! Tilanteesta selviää alavireisellä hymähdyksellä. Hmph!
Omasta mielestäni aidoin ja paras huumorinlaatu on nokkela ja oivaltava tilannekomiikka. Se elää hetkessä, sitä ei voida (täydellisesti) kopioida, siinä pitää olla itse läsnä ja kokea tilanne.
Eivätkö nämä tilanteet voi liittyä myös pieruihin?
Vierailija kirjoitti:
älli tälli kirjoitti:
En pidä. Piruhuumori on lapsellista ja vitsit on loppuunkulutettuja. Ehkä heikkolahjaiset ja yksinkertaiset nysveröt tykkäävät pieruhuumorista, mutta aikuiseen makuun se ei sovi. Vähän väsynyttä! Tilanteesta selviää alavireisellä hymähdyksellä. Hmph!
Omasta mielestäni aidoin ja paras huumorinlaatu on nokkela ja oivaltava tilannekomiikka. Se elää hetkessä, sitä ei voida (täydellisesti) kopioida, siinä pitää olla itse läsnä ja kokea tilanne.
Eivätkö nämä tilanteet voi liittyä myös pieruihin?
Ei voi!
Joo, pidän, samoin ns. rasvaisista jutuista. Tästä monet yllättyy, koska olen kuivakkaan virkanaisen näköinen, akateemisesti koulutettu, hillitty keski-ikäinen nainen. Mutta mikään ei vaan naurata enempää kuin pierun poltto, pierujutut, kakka- ja pissajutut, rivoudet jne.