Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Harmittaa anopin käytös

Vierailija
02.02.2019 |

Hänellä on ikävä tapa puhua muista ihmisistä pahaa selän takana. Tai siis niin, että ainakin minulle (ja miehelle myös) puhuu kaikkia ikäviä juttuja muista lähipiirinsä ihmisistä, haukkuu toista miniäänsä minulle ja haukkuu myös ystäviään minulle. Yritän aina vaihtaa puheenaihetta, kun en jaksa kuulla toisten haukkumista, mutta tämä on jatkunut jo vuosia, se on kai vain hänen tapa ja "vanha ei enää muuksi muutu". Mies ei reagoi hänen puheisiin, luulen, että poikansa on niin tottunut, että ei enää huomaa koko asiaa. Mutta itse en jaksaisi enää tavata anoppia, kun tuntuu, että hän myrkyttää minun sen päivän koko tunnelman kun haukkuu muita. Ja pelkään, että haukkuu kai minuakin sitten takanapäin kun kerran toista miniäänsäkin haukkuu. Mikähän tässä auttaisi?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
02.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mullaki on tollanen anoppi joka koko vierailun ajan haukkuu muita ja myöskin toista miniäänsä ja valittaa naapureiden tekemisistä ja tekemättä jättämisistä...

Vierailija
2/6 |
02.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mullaki on tollanen anoppi joka koko vierailun ajan haukkuu muita ja myöskin toista miniäänsä ja valittaa naapureiden tekemisistä ja tekemättä jättämisistä...

Miten kestät? Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
03.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Parasta vaan pitää etäisyyttä. Ei siihen mikään muu oikein auta.

Vierailija
4/6 |
03.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voit olla siitä satavarma, että haukkuu myös sinua selkäsi takana. Toisaalta, meillä anoppi haukkuu minua ihan päin naamaa, että mikä sitten on parempi?

Vierailija
5/6 |
03.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun anoppini on samanlainen. Puhuu pahaa myös lähipiiristään, kuten puolisonsa aikuisista lapsista, joiden elämässä on itse ollut jo melkein 30 vuotta mukana. Myös puolisonsa saa osansa.

Ajattelen tämän johtuvan osittain siitä, että hänellä on aika pieni elämänpiiri. Asuu syrjäseudulla eikä ole työelämässä.

Emme näe kovin usein. Vielä vuosien jälkeen minun on vaikeaa reagoida juttuihin. En myötäile mutta välillä äännähdän sen merkiksi, että kuuntelen... Oma puolisoni eli poikansa välillä toppuuttelee ja tuo uusia näkökulmia.

Vaikea tilanne. Onneksi emme ole päivittäin tai edes viikottain tekemisissä.

Vierailija
6/6 |
03.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun asiaa tarkemmin ajattelee niin eillä kaikillahan on negatiivisikin tunteita ja pitää niistäkin puhua niinkuin muistakin tunteista. Koulussa luennolla olen huomannut monen nuoremmankin opettajan olevan negatiivissävyytteisiä puheissaan, aina puhutaan esimerkein omista huonoista kokemuksistaan ja tutuistaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän kahdeksan