Kiltit lapset, vanhemmuuden ansiota?

Mulla on 4 lasta ja kaikki ovat todella kilttejä ja hyvätapaisia, kotona kyllä näyttävät tunteitaan, mutta koulussa ja päiväkodissa ovat aina kaikkien kavereita ja hyvin tottelevaisia. Eipä meillä kotonakaan mitään suuria riitoja ole.

Myös meidän koira sekä entinen koira ovat/olivat todella kilttejä ja rauhallisia, vaikka ovatkin ihan eri rotua.

Ehkä kaipaan jotain itsetunnon pönkitystä, mutta voiko tämä kaikki oikeasti johtua siitä, että olen hyvä kasvattaja? Olen läsnä lapsilleni, mutta on kyllä mulla omat juttunikin. Kaverini painiskelevat hankalien lastensa kanssa ja valittelevat, miten Wilma tulvii valituksia. En kehtaa sanoa, että omat kouluikäiset lapseni saavat jatkuvasti positiivisia merkintöjä.

Olen muutenkin huomannut, että tätä ei ääneen saa sanoa, että lapset ovat kilttejä. Aina pitäisi olla jotain ongelmia. Kaipaisin vertaistukea, millaisia te muut kilttien lasten äidit tai isät olette?