Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olenko ainut tämänlainen?
26.01.2019 |
En jaksa niin mitään. Miehen sisko olisi tullut parin lapsen kanssa viikonlopuksi mutta keksin että työhommia, ei käy nyt. Ajatuskin vilkkaista pikkuvieraista tai aikuisistakin läpi viikonlopun tuntui kuin harmaa sementtipeitto olisi kiskottu päälle. Treffasin pitkästä aikaa opiskelukaveria kenellä on viisivuotias poika ja olin ihan puhki parin tunnin kahvittelun jälkeen kun tenava vaati kokoajan huomiota. Itselläkin on kolme lasta kouluikäistä enkä jaksa heidänkään kanssa tehdä mitään. Lähinnä katson telkkaria illat pitkät tai roikun täällä. Taikka selaan puhelinta katsoen miten muut matkustelee, mökkeilee, urheilee ja mitä ikinä. Minä en tee mitään. Ajatuskin uuvuttaa. Viesteihin pakotan itseni vastaamaan mutta äidin puheluihin en useinkaan jaksa. En jaksa kuunnella hänen tylsiä jaarituksia ja istua puolta tuntia luuri korvalla hiljaa kuunnellen. Häpeän itseä ja soimaan laiskaksi ja aikaansaamattomaksi, mutta en keksi tekemistä enkä etenkään jaksa tehdä mitään. Töissä kuitenkin olen viisi tai joskus kuusi päivää viikossa.
Kommentit (12)
Erilaisiahan me olemme sen suhteen, kuinka paljon sosiaalista kanssakäymistä, vaihtelua ja virikkeitä kaipaamme. Ja ovathan ne lapset usein vähän rasittavia;) Itsekin olen introvertti enkä halua olla koko ajan menossa. Oletko aina ollut tuollainen vai liittyykö asiaan kuitenkin esim. masennusta tai työuupumusta? Tunnetko olosi esim. loma-aikoina yhtään energisemmäksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko esim. rauta-arvot ja kilpirauhasen toiminta kunnossa?
Et ole ainut, täällä toinen. Olen introvertti, eli uuvun ihmisten seurassa nopeasti, enkä oikein kestä isompia ihmislaumoja. Töissä joudun käyttämään kaiken sosiaalisen kapasiteettini ja ylikin. Vapaalle ei oikein enää riitä mitään. Lisäksi epäilen, että minulla on dystymia, eli lievä pitkäkestoinen masennus, seurauksena työn vaatimasta jatkuvasta multitaskaamisesta. Dystymian yhtenä oireena on vetämättömyys, pää ei enää jaksa pakottaa kroppaa liikenteeseen.
Aiemmin olen ollut hyvinkin puuhakas vapaalla, nyt vaan tökötän koneella tai sohvalla...
Olen ollut aina tämänlainen. Lapsenakin väsähdin helposti ja hakeuduin omaan rauhaan. Lääkärin tekemän testin mukaan on kohtalaista tai lievää masennusta mutta samanlaista on ollut aiemminkin. Kävin joskus parin vuoden psykoterapian ilman että mikään muuttui. Paitsi että hyväksyn itseni paremmin. Kaipaan menoa ja ihmisiä mutta en kuitenkaan jaksa tehdä mitään sen hyväksi vaan olen apaattinen. Vertaan itseä muihin ketkä keksii ja suunnittelee kokoajan jotain vaihtelua elämään. Itse en osaa olla aloitteellinen ja esimerkiksi tupata kellekkään kylään koska ajattelen että he väsyvät vierailusta niinkuin minäkin väsyn kun meillä käy tuttuja tai sukulaisia.
Ap.
Kiitos vastauksista. Veriarvot on ok. Enemmän tämä taitaa olla henkistä apaattisuutta. Tuntuu että kaikki on niin nähty ja turhaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masentuneisuus kulkee myös suvussa, eli jonkinnäköistä geneettistä pohjaa voi tuolla alakulolla olla. Tylsäähän sellainen jatkuva apaattisuus on, kun mielessään voi kuitenkin kuvitella tekevänsä ja jaksavansa. Ja kun niitä ajatuksiaan ei sitten jaksa pistää täytäntöön.
Auttaako kesä, lämpö ja auringonvalo jaksamiseesi? Itsellniä ainakin auttaa. Eläkesuunnitelmat onkin sellaiset, että valoisampaan maahan on pakko muuttaa. En jaksa loppuelämää tässä tervassa. Täällä eletään vain kerran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Duloxetin ei ala vaikuttaa vielä parissa viikossa. Minkä kokoinen annos?
Aurinko ja loma kyllä auttaa jonkun verran. Suvussa on dystymiaa yleisestikkin eli vahvasti kulkee geeneissä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Duloxetin ei ala vaikuttaa vielä parissa viikossa. Minkä kokoinen annos?
Eka viikko 30 mg ja toinen viikko nostettiin 60 mg jolla tarkoitus jatkaa. Lääkäri arveli vaikutuksen alkavan parin viikon jälkeen. Kuinka pian teidän kokemusten mukaan alkaa vaikuttamaan? Onko jollakin lisännyt virtaa tuo duloksetiini?
Ap
Mulla on ollut koko aikuisikä tuollaista 23+ lähtien. Olen käynyt kahteen otteeseen terapiassa yhteensä kolme vuotta, mutta en hyötynyt tämän asian suhteen, vaikka se oli/on mielestäni suurin ongelmani. Varmasti ruokavaliollakin on vaikutusta. Nykyään joka paikassa tuntuu kipuja ja olo on hyvin voimaton.
n35+
Alue: Aihe vapaa
Olen syönyt muutaman viikon Duloksetiinia lääkärin ohjeesta mutta en ole piristynyt siitä. Edelleen sama vetämättömyys vaivaa. Ap