Voiko ulkoisesta olemuksesta päätellä harrastaako henkilö liikuntaa?

Voi, mutta pelkästään yhteen suuntaan. Timmissä kunnossa olevat harrastavat liikuntaa, mutta vähemmän timmissä kunnossakin olevat voivat. Kyseessä voi olla aloittelija, kyseessä voi olla kuntoilija joka ei välitä/tiedä hyvästä ruokavaliosta mitään (you can't outrun a bad diet), kyseessä voi olla sumopainija jne.

Ei aina näe.

Mun normaalisti laiha ja "kapea" ystävämies alkoi käydä salilla tosissaan niin tuli lihavan näköiseksi.

Ei aina. Tiedän itsekkin monta urheilullisiksi kwhittua ihmistä jotka eivät silti harrastavat urheilua päivääkään.

Eipä sitä suoraan näe. Tietenkin tavoitteellisesti tai oikeasti runsaasti liikkuvasta helposti näkee päällekin päin, että jotain on tehty, mutta jos liikunta on kevyehköä, vaikkakin säännöllistä tai jos ruokavalio on pielessä, vaikka liikkuisi paljon, ei liikunnallisuus välttämättä ainakaan vaatteet päällä näy ulkopuoliselle tarkastelijalle. Samoin voi vaatteet päällä erehtyä pitämään vain laihaa/normaalipainoista ihmistä liikunnallisena, vaikka toki usein ilman vaatetusta kyllä huomaa, ettei liikunta kuulu rakkaimpiin harrastuksiin. 

Mielestäni paljon liikkuvat tunnistaa ryhdistä. Siis sellaiset liikunnalliset tyypit, jotka vetävät vapaaehtoisina jumppia tms. Tosin yhden tytön muistan kouluajoilta, häntä oli arvioitu liikunnalliseksi, mutta hän totesi, ettei juurikaan liiku kuin pakolliset. Eli hyvät geenit vaikuttavat tässäkin asiassa.

Luulen kans että timmeistä näkee että tekevät töitä terveytensä/kuntonsa/ulkonäkönsä whatever suhteen. Mutta vaikka on hoikka ja harrastaa vaan jotain kävelyä niin ei se mitenkään erityisesti ulospäin näy, lihavan yleisolemukseen ei paljoa vaikuta liikunta, paitsi joku bull mentula ym. ääritapaukset.

Jos se liikunta on askelmittarin tulosten katsomista niin kyllä senusein huomaa kun tulee oikea liikunnan harrastaja vastaan. Hyvä ryhti  ja keho nyt onvain erilainen,vaikka oiskin hoikka .  Kyllä sitä muotoa tulee vähän joka lajissa jos tarpeeksi harrastaa.

Ei voi. Tässä urheilevia nuoria seurailevana (oman lapsen urheiluharrastunksen myötö) voisin sanoa, että paljonkin urheilevissa on hyvin monen kokoista ihmistä. Ja nyt en tarkoita pituutta.

Keski- ja eläkeikäisistä liikkumisen havaitsee paremmin kuin nuorista, ja sen havaitsee nimenomaan liikkumisesta. Miten nousee sohvalta, miten istuu matalaan henkilöautoon, miten laskeutuu portaita jne. Liikuntaa harrastamaton on kankea ja kömpelö liikkeissään.

Ei voi. Liikunnanohjaajista esimerkiksi löytyy kaiken näköisiä ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi. Liikunnanohjaajista esimerkiksi löytyy kaiken näköisiä ihmisiä.

Luulen ettei kuitenkaan huonoryhtistä?

Tarkoitan että vaikka vartalon muoto ja kilot olisivat mitä ovat, niin vartalon kannattelu kuitenkin on kunnossa.

Ystäväni on 167 cm 52 kg, hoikka mutta kuitenkin isot rinnat suhteessa kehoon. Valehtelee jokaiselle miehelle olevansa ahkera lenkkeilijä, vaikka lähinnä juo pitsaa ja syö kaljaa :D 

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen tämmöinen kysymys, kun omasta mielestäni liikun riittävästi, käyn lenkillä, voimistelen jne, mutta en ole olemukseltani liikunnallinen. Jos joku henkilö, joka ei tunne minua, näkisi minut ensimmäisen kerran, ei hänellä välttämättä tulisi minusta mieleen ihminen, joka kävelee 10 km päivässä. Toki minut pienellä paikkakunnalla tiedetään liikunnalliseksi.

Muistan voimistelun opettajan aikoinaan koulussa sanoneen, että ihmisestä näkee päällepäin harrastaako hän liikuntaa. No, enpä oikein allekirjoita tuota.

Sori nyt vaan ap, mutta 10 km käveleminen päivässä ei ole liikunnan harrastamista.

Se on vain vähän yli minimimäärän mikä jokaisen ihmisen tulee kävellä päivittäin.

Todella liikunnallisista ja urheilullisista näkee, jos vain osaa katsoa. Moni ei osaa, maratoonarimies = kynäniskapleikkarinörtti.

10km kävely päivässä on hyvää liikuntaa, mutta ei välttämättä muuta ulkonäköä juurikaan, ja onnistuu pullukaltakin.

Tuo yllä mainittu oli hyvä että kuinka ihminen, etenkin pikkuisen vanhempi, liikkuu. Jos ryhti on kunnossa ja liikkuminen on keveää, se usein kertoo ainakin jonkinlaisesta liikkumisesta. Tietty on sekin mahdollista että on terveysongelmia joiden takia näyttää kankealta, vaikka liikkuisi eikä olisi ylipainoa.

 

Vierailija kirjoitti:

Keski- ja eläkeikäisistä liikkumisen havaitsee paremmin kuin nuorista, ja sen havaitsee nimenomaan liikkumisesta. Miten nousee sohvalta, miten istuu matalaan henkilöautoon, miten laskeutuu portaita jne. Liikuntaa harrastamaton on kankea ja kömpelö liikkeissään.

Noh, ei tuostakaan voi välttämättä mitään päätellä, aika paljon on kuitenkin tuki- ja liikuntaelinsairaita tässä maassa. Itse runnoin polveni urheiluharrastuksen parissa nuorena ja nyt nelikymppisenä se liikkuminen ei varsinaisesti ole sulavaa. Liikun toki edelleen paljon, mutta nykyään aika rauhalliseen tahtiin ja tuskin se minusta mitenkään erityisesti näkyy. Portaissa pitää pitää käsinojasta kiinni siltä varalta että polvi pettää alta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keski- ja eläkeikäisistä liikkumisen havaitsee paremmin kuin nuorista, ja sen havaitsee nimenomaan liikkumisesta. Miten nousee sohvalta, miten istuu matalaan henkilöautoon, miten laskeutuu portaita jne. Liikuntaa harrastamaton on kankea ja kömpelö liikkeissään.

Noh, ei tuostakaan voi välttämättä mitään päätellä, aika paljon on kuitenkin tuki- ja liikuntaelinsairaita tässä maassa. Itse runnoin polveni urheiluharrastuksen parissa nuorena ja nyt nelikymppisenä se liikkuminen ei varsinaisesti ole sulavaa. Liikun toki edelleen paljon, mutta nykyään aika rauhalliseen tahtiin ja tuskin se minusta mitenkään erityisesti näkyy. Portaissa pitää pitää käsinojasta kiinni siltä varalta että polvi pettää alta.

Mikä laji?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keski- ja eläkeikäisistä liikkumisen havaitsee paremmin kuin nuorista, ja sen havaitsee nimenomaan liikkumisesta. Miten nousee sohvalta, miten istuu matalaan henkilöautoon, miten laskeutuu portaita jne. Liikuntaa harrastamaton on kankea ja kömpelö liikkeissään.

Noh, ei tuostakaan voi välttämättä mitään päätellä, aika paljon on kuitenkin tuki- ja liikuntaelinsairaita tässä maassa. Itse runnoin polveni urheiluharrastuksen parissa nuorena ja nyt nelikymppisenä se liikkuminen ei varsinaisesti ole sulavaa. Liikun toki edelleen paljon, mutta nykyään aika rauhalliseen tahtiin ja tuskin se minusta mitenkään erityisesti näkyy. Portaissa pitää pitää käsinojasta kiinni siltä varalta että polvi pettää alta.

Mikä laji?

Pelasin futista varsin intensiivisesti ja resusin sitten muutenkin. Pari isompaa vammaa ja alunperinkin pienet rakenteelliset ongelmat nivelissä ovat johtaneet siihen että enää en juokse enkä oikein edes kyykisty. Noh, elämä on.

Riippuu suuresti mitä liikuntaa harrastaa.

Salilla ja kävelyllä käyvä voi olla tavis pullukka, mutta maratoonarilla palaa väkisin rasvaa ja se kyllä näkyy päällepäin

Jaa-a..tää on aika vaikea juttu. Käyn cross training tunnilla ja siellä käy hyväkuntoista porukkaa. Itse olen timmi ja kropasta näkee että treenaan, siellä on monella massaa aika paljon vaikka ovatkin hyväkuntoisia, lihaserottuvuutta ei välttämättä näy. Ei oikeesti uskois että jotkut käy siellä jopa 4 krt viikossa. Eli ulkoisesti en välttämättä huomais miten paljon jotkut treenaa..

Ei voi.

Olen hoikka ja esimerkiksi osa vatsalihaksista on näkyvissä. Vaikka voin olla kuukausia harrastamatta minkäänlaista liikuntaa, joskus kesällä käyn metsässä lenkillä (= kuuntelemassa lintuja ja musiikkia)

Toisaalta syön todella tervellisesti, en polta tai käytä alkoholia. Harrastan ruonlaittoa, leipomista ja olen aktiivinen ihminen joka käy pulkkamäessä ja lapsen kanssa uimahallissa, eikä perheessä ole autoa.

Vannon hyötyliikunan nimeen, mutta salilla/jumpissa en ole käynyt 10 vuoteen.

En voi sanoa olevani liikunnallinen, vaikka joku saattaisi erehtyä niin lulemaan.