Miten pystyt peittämään ihastuksesi?

Erittäin helposti. Valitettavasti.

Kohteelta ehkä helposti, ainakin useimmiten. Ja sitten osaan ihastua kunnon teinityyliin ja alan sekoilemaan kunnolla.

Ja ystäväthän ne mun ihastumisen usein tajuaa ennen minua.

Olemalla tuplasti tylympi ja töykeämpi kuin normaalisti.

Vierailija kirjoitti:

Erittäin helposti. Valitettavasti.

Miks valitettavasti?

Helposti. Olen ollut pari vuotta ihastunut, ja kukaan ei tiedä. Kohteen seurassakin pystyn käymään ihan normaalia ja rentoa keskustelua tavallisista asioista. Hän jopa taisi pikkujouluissa kertoa pienessä humalassa pitävänsä minusta. Edes siinä vaiheessa en sanonut tai antanut ymmärtää mitään.

Tylyys on paras keino. Kun nostaa suojakuoren kukaan ei näe pehmeää katsetta.

Miksei saisi tietää?

Jos ihastuksen kohde on varattu, niin välttelen. Jos on vapaa niin flirttailen.

Vierailija kirjoitti:

Miksei saisi tietää?

Se on ihana ja hyvännäköinen. Itse tavallinen tallaaja. Ei se voisi musta olla oikeasti kiinnostunut. Olisi noloa jos tietäisi .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei saisi tietää?

Se on ihana ja hyvännäköinen. Itse tavallinen tallaaja. Ei se voisi musta olla oikeasti kiinnostunut. Olisi noloa jos tietäisi .[/quote

eikä olisi noloa, olet maailman tervein tyyppi kun olet ihastunut tai rakastunut. ja kohdekin on varmaan hämillään jos tietäisti, mutta onnesta hämillään. sehän on parasta.

En peittele. Katson, hymyilen, flirttaan ja annan vaikka puhelinnumeron tuntemattomalle. Ja teen tasan selväksi että tykkään, vaikka jutusta ei mitään tulisikaan. Elämässä pitää olla iloa ja hymyä! N-37

En pysty, oletettavasti koko 30-henkinen työyhteisö tietää miten ajattelen eräästä daamista, mutta entä sitten?

En peittele, paitsi silloin jos toinen ei tunnu vastaavan flirttiin tai muuten olevan kiinnostunut. Silloin käyttäydyn normaalisti. Jos ihastun ihan järjettömän paljon niin näytän senkin, mutta jos vastakaikua ei tule, välttelen.

Pillu märkänä yritän pitää pokan.

Tää on hyvä kysymys, koska mullahan yksipuolinen ihastus, jota kohtaan yritän suurella vaivalla peittää tunteeni. Mies on siis ystäväni, ollut sitä jo monta vuotta. Yritän välttää fyysistä kontaktia: halaamista tai koskettamista muuten. Yritän myös pysyä vähän kauempana, vaikkapa jutellessa, en siis mene kovin lähelle. Jos istumme vaikka kahvilan pöytään, niin istun vastapäätä, en viereen. Ja tämän kaiken teen siksi, että en ole saanut häneltä vastakaikua tunteilleni, joten haluan ottaa hänet sillä tavalla huomioon. Etten siis ahdistele häntä, vaan annan hänen olla tuplasti enemmän rauhassa kuin kenenkään muun kaverini. Joskus alkuaikoina uskaltauduin ottamaan häntä kädestä tms., mutta hän vaikutti aina kiusaantuvan läheisyydestä ja otti aina ensimmäisenä käden pois kädestäni. Yritän myös välttää ottamasta häneen yhteyttä, en siis lähetä viestiä tai soita hänelle, mutta vastaan kyllä hänen yhteydenottoihinsa. 

  Toisaalta mulla on sellainen tunne, että tämä kaveri saattaa kuitenkin kokea käyttäytymiseni kylmänä ja töykeänä. Emme ole puhuneet tästä. Hän kuitenkin vaikuttaa halaavan ihmisiä mielellään. Pitäisi varmaan keskustella näistä asioista, mutta pelottaa se, että ihastumiseni paljastuisi sitten. Siis kävisi ilmi se, että haluaisin lähelle ja koskettaa. Mutta siis mikä olisi sopiva läheisyyden määrä tällaisessa kaverisuhteessa? Muiden kavereiden kanssa mulla ei ole ollut vaikeuksia osoittaa läheisyyttä, toisaalta melkein kaikki muut läheiset kaverini ovat naisia. 

Mutta siis ihastumisen peittäminen on erittäin vaikeaa. Luulen, että hän on aistinut kuitenkin tunteeni. En edes enää tiedä, peittelenkö ihastumistani ylpeyden takia vai kaveruuden säilymisen takia. Luultavasti enemmän oman ylpeyteni takia, vaikka äskenkin kirjoitin ajattelevani enemmän sitä, että otan hänen toiveensa huomioon siitä, että pysymme vain friend zonella. Eniten ehkä auttaa se, että näemme suhteellisen harvoin, enkä itse ota yhteyttä.

  Yritän myös tavatessa aina katsoa miestä silmiin ennemmin kuin vaikkapa kiinnostavaan etumukseen. Ja yritän myös olla utelematta hänen naisasioitaan. 

  Mustasukkaisuus on minut paljastanut varmasti monta kertaa: olen erään kerran ruvennut haastamaan riitaa ja poistunut paikalta vihaisena, kun olen huomannut hänen huomioivan erästä toista naista. 

En tiedä pystynkö, olen tavallaan hyväksynyt kaipuun ja ettei mitään tule.