Lue keskustelun säännöt.
Miten oppia edes teeskentelemään olevansa kiinnostunut muista työpaikalla?
19.10.2018 |
Tunnen oloni ristiriitaiseksi. Toisaalta olisi kiva olla osa työyhteisöä ja olisi kiva jos muut pitäisivät minusta, mutta toisaalta taas koko kahvipöytäkulttuuri tuntuu turhalta ja työkaverit, varsinkin sellaiset joiden kanssa ei olla suoraan tekemisissä, yhdentekeviltä ja epäkiinnostavilta.
Kaikilla muilla näyttää kuitenkin olevan aina kovin hauskaa ja kahvilla istutaan pitkän aikaa, itse jään ulkopuoliseksi. Harmi, että siksi aikaa kun muut istuvat kahvipöydässä ei voi poistua minnekään omaa taukoa pitämään, vaan vaihtoehdot ovat joko työnteko tai taukotila.
Kommentit (19)
Mä en ainakaan edes yrittäisi teeskennellä. Tosin en ole koskaan ollut työpaikassa, jossa kaikkien on mentävä samaan aikaan kahvihuoneeseen ja istuttava siellä siihen asti, että kaikki muutkin poistuvat. Voin kuunnella muiden juttuja tai olla kuuntelematta ja vaikka lukea jotain lehteä. Entinen pomoni aikoinaan sanoi, että työkavereitaan ei tarvitse rakastaa, mutta heidän kanssaan pitää tulla toimeen. Mulle riittää, että kohtelen kaikkia asiallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, osallistu keskusteluun tai pidä kahvitauko yksin. Niin se ainakin meillä toimii. Menen välillä kahvin kanssa pihalle haukkaamaan raitista happea ja samalla saa hetken taukoa muista ja työnteosta (joiden jutut tosiaankin ovat epäoleellisia perhe-elämästä ja aviomiehestä lässytystä yms.roskaa..ei kosketa mua, koska en ole osallinen heidän perheeseensä tai parisuhteeseensa ja itselläni ei onneksi ole vielä lapsia, saa tehdä mitä huvittaa). Lounastauolla me joko voidaan syödä ruoka ravintolassa tai eväät keittiötilassa.
Keittiössä on aina niin vaivautunut tunnelma, että minä ainakin menen suosiolla ruokalaan..joskus jos on tilanne että pöytään meinaa tulla työkaveri, jonka kanssa ei yhtään juttu luista, niin pidän kuulokkeita ("hei älä häiritse, kiitos kai huomaat etten jaksa puhua") tai soitan puhelun tai luen artikkelia ja menen nurkkapöytään istumaan niin saa omaa rauhaa eikä tarvitse jorista tyhjänpäiväisiä työkavereiden kanssa..en oikeen tykkää small talkista, tykkään puhua vaan ihmisten kanssa, kenen kanssa juttu luistaa ja pitävät seurastani. :)
Vierailija kirjoitti:
Ala polttamaan tupakkaa. Se on aina hyvä syy lähteä pois kahviringistä. T. Introvertti röökaaja, työelämässä jo 30v.
Onko tupakkarinki parempi kuin kahvirinki?
Nykysuuntaus on siihen, ettei työpaikalla saa polttaa ollenkaan. Meilläkin tupakoitijoiden täytyy leimata itsensä ulos ja mennä tupakoimaan työpaikan ulkopuolelle.
Tupakka pilaa terveyden ja ulkonäön. Tämän luulisi jo kaikkien tietävän ja omaksuneen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala polttamaan tupakkaa. Se on aina hyvä syy lähteä pois kahviringistä. T. Introvertti röökaaja, työelämässä jo 30v.
Onko tupakkarinki parempi kuin kahvirinki?
Nykysuuntaus on siihen, ettei työpaikalla saa polttaa ollenkaan. Meilläkin tupakoitijoiden täytyy leimata itsensä ulos ja mennä tupakoimaan työpaikan ulkopuolelle.
On. Paljon parempi. Meillä on röökipaikka. Kauppakeskuksen lastauslaiturilla. Paljon kivempaa kuin henkilökunnan kahvihuoneessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei sun tarvi niiden kanssa olla jos ne kerran on niin turhia tyyppejä, mutta älä pilaa toisten iloa mököttämällä.
Ärsyttää tuollainen yleinen ylimielisyys muita kohtaan. Vika on sinussa jos et osaa keksiä positiivisesta seurassa mitään sanottavaa, tai jos et jaksa edes olla paikalla. Hyviin tapoihin kuuluu osata small talkia vaikka ei niin kiinnostaisi. Harjoittele.
Vierailija kirjoitti:
No ei sun tarvi niiden kanssa olla jos ne kerran on niin turhia tyyppejä, mutta älä pilaa toisten iloa mököttämällä.
Ärsyttää tuollainen yleinen ylimielisyys muita kohtaan. Vika on sinussa jos et osaa keksiä positiivisesta seurassa mitään sanottavaa, tai jos et jaksa edes olla paikalla. Hyviin tapoihin kuuluu osata small talkia vaikka ei niin kiinnostaisi. Harjoittele.
Ei lakisääteiset tauot tarkoita, että silloin pitäisi viihdyttää työkavereitaan. Ihan saa istua omissa ajatuksissaankin, lukea lehteä tai vaikka notkua kännykällä täällä AV:llä, jos haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei sun tarvi niiden kanssa olla jos ne kerran on niin turhia tyyppejä, mutta älä pilaa toisten iloa mököttämällä.
Ärsyttää tuollainen yleinen ylimielisyys muita kohtaan. Vika on sinussa jos et osaa keksiä positiivisesta seurassa mitään sanottavaa, tai jos et jaksa edes olla paikalla. Hyviin tapoihin kuuluu osata small talkia vaikka ei niin kiinnostaisi. Harjoittele.
Just tällaisia kommentteja lähettävien urpojen takia oon niin iloinen, että saan tehdä töitä kotona omassa rauhassa. Jos ei halua osallistua kahvihuonejuoruiluun, niin on heti muka mököttämässä, mitään muuta ei ole kuin olet joko tekososiaalinen tättähäärä tai sitten mökötät. Haistapa kuule...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei sun tarvi niiden kanssa olla jos ne kerran on niin turhia tyyppejä, mutta älä pilaa toisten iloa mököttämällä.
Ärsyttää tuollainen yleinen ylimielisyys muita kohtaan. Vika on sinussa jos et osaa keksiä positiivisesta seurassa mitään sanottavaa, tai jos et jaksa edes olla paikalla. Hyviin tapoihin kuuluu osata small talkia vaikka ei niin kiinnostaisi. Harjoittele.
Just tällaisia kommentteja lähettävien urpojen takia oon niin iloinen, että saan tehdä töitä kotona omassa rauhassa. Jos ei halua osallistua kahvihuonejuoruiluun, niin on heti muka mököttämässä, mitään muuta ei ole kuin olet joko tekososiaalinen tättähäärä tai sitten mökötät. Haistapa kuule...
Vierailija kirjoitti:
Ei lakisääteiset tauot tarkoita, että silloin pitäisi viihdyttää työkavereitaan. Ihan saa istua omissa ajatuksissaankin, lukea lehteä tai vaikka notkua kännykällä täällä AV:llä, jos haluaa.
Ei rauhassa omissa oloissa oleminen ole mököttämistä senkin taukit :D
Eri asia jos on naama nurin ja siitä voi lukea sen mitä ap ajattelee: turha ja epäkiinnostava. Nämä uniikit lumihiutaleet luulevat itse olevansa niin kovin jännittäviä, että muiden tuomitseminen tulee kyseeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä vaan monessa työpaikassa on niin, että jos et osallistu pskanjauhantaan muiden seuraassa ja menet vaikkapa vaan omalle työpisteellesi jatkamaan töitä, niin se tulkitaan heti mököttämiseksi.
Joskus toisten kunnioittamiseen kuuluu huomion osoittaminen heihin, vaikka asiat eivät olisikaan niin kiinnostavia itsestä. Ns.turha jorinointi on monelle työpäivän ainoa rentoutumishetki, jolloin mieli saa levätä.
Kohteliaisuuden koodikirjaan kuuluu jonkinmoinen huomaavaisuus. Yksi tärkeimpiä asioita on ymmärtää, milloin sanoo virkistävän suoraan asioita ja milloin onkin tahditon.
Eikä kahvitaukoa kannata viettää kokonaan työkavereiden kanssa, jos se ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus toisten kunnioittamiseen kuuluu huomion osoittaminen heihin, vaikka asiat eivät olisikaan niin kiinnostavia itsestä. Ns.turha jorinointi on monelle työpäivän ainoa rentoutumishetki, jolloin mieli saa levätä.
Kohteliaisuuden koodikirjaan kuuluu jonkinmoinen huomaavaisuus. Yksi tärkeimpiä asioita on ymmärtää, milloin sanoo virkistävän suoraan asioita ja milloin onkin tahditon.
Eikä kahvitaukoa kannata viettää kokonaan työkavereiden kanssa, jos se ei kiinnosta.
Juuri näin. Tämä vallitseva mimäminäminä-kulttuuri tosin sallii täyden ignorauksen kanssaihmisiä kohtaan koska kenellekään ei olla mitään velkaa ja pienikin vaivannäkö ilman välitöntä palkkiota on ala-arvoista. Ei saada tiristettyä itsestä edes yhtä kohteliasta fraasia koska ei ole totuttu vaatimaan itseltä mitään sosiaalisia ponnisteluja.
Minulla on oma työhuone jossa vietän kahvitauot, ruokailemassa käy työpaikkaruokalassa. Harvoin, hyvin harvoin saatan piipahtaa kahvihuoneessa.
Mitään en tuolloinkaan puhu, kommentoi tms, mutta näytän välillä naamani etteivät ihan hulluna pidä.
En jaksa kuunnella ihmisten juttuja elämästään, kylpylämatkoista, en mökkitalkoista, en halua kuunnella toisten kiperiä asiakaskokemuksia.
Hoidan työni, enkä halu olla vaivaksi tai rasitteeksi työkavereille.
Ja varmasti erakoitumiseeni on vaikuttanut edellisen työpaikan työpaikkakiusaaminen, en luota ihmisiin. Nykyisessä työpaikassa olen ollut 10 vuotta, eikä luotto ihmisiin ole palautunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei osallistu työpaikan juoru- ja jorinapiireihin, lentää yt-neuvottelujen seurauksena ensimmäisten joukossa ulos.
Nykyään ei työtaidoilla ole yhtä paljon merkitystä kuin sosiaalisella pelisilmällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus toisten kunnioittamiseen kuuluu huomion osoittaminen heihin, vaikka asiat eivät olisikaan niin kiinnostavia itsestä. Ns.turha jorinointi on monelle työpäivän ainoa rentoutumishetki, jolloin mieli saa levätä.
Kohteliaisuuden koodikirjaan kuuluu jonkinmoinen huomaavaisuus. Yksi tärkeimpiä asioita on ymmärtää, milloin sanoo virkistävän suoraan asioita ja milloin onkin tahditon.
Eikä kahvitaukoa kannata viettää kokonaan työkavereiden kanssa, jos se ei kiinnosta.Juuri näin. Tämä vallitseva mimäminäminä-kulttuuri tosin sallii täyden ignorauksen kanssaihmisiä kohtaan koska kenellekään ei olla mitään velkaa ja pienikin vaivannäkö ilman välitöntä palkkiota on ala-arvoista. Ei saada tiristettyä itsestä edes yhtä kohteliasta fraasia koska ei ole totuttu vaatimaan itseltä mitään sosiaalisia ponnisteluja.
Eikö sekin ole aika epäkohteliasta, jos et tippaakaan välitä siitä, ettei työkaverisi todellakaan pysty rentoutumaan turhissa jorinoissa? Miksi juuri sinun, turhista jorinoista rentoutuvan, pitäisi saada päättää, miten kahvitauot työpaikalla käytetään? Jospa koittaisitte vaikka kuukauden ajan olla kaikki ihan hiljaa ja omissa ajatuksissanne taukojen ajan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus toisten kunnioittamiseen kuuluu huomion osoittaminen heihin, vaikka asiat eivät olisikaan niin kiinnostavia itsestä. Ns.turha jorinointi on monelle työpäivän ainoa rentoutumishetki, jolloin mieli saa levätä.
Kohteliaisuuden koodikirjaan kuuluu jonkinmoinen huomaavaisuus. Yksi tärkeimpiä asioita on ymmärtää, milloin sanoo virkistävän suoraan asioita ja milloin onkin tahditon.
Eikä kahvitaukoa kannata viettää kokonaan työkavereiden kanssa, jos se ei kiinnosta.Juuri näin. Tämä vallitseva mimäminäminä-kulttuuri tosin sallii täyden ignorauksen kanssaihmisiä kohtaan koska kenellekään ei olla mitään velkaa ja pienikin vaivannäkö ilman välitöntä palkkiota on ala-arvoista. Ei saada tiristettyä itsestä edes yhtä kohteliasta fraasia koska ei ole totuttu vaatimaan itseltä mitään sosiaalisia ponnisteluja.
Eikö sekin ole aika epäkohteliasta, jos et tippaakaan välitä siitä, ettei työkaverisi todellakaan pysty rentoutumaan turhissa jorinoissa? Miksi juuri sinun, turhista jorinoista rentoutuvan, pitäisi saada päättää, miten kahvitauot työpaikalla käytetään? Jospa koittaisitte vaikka kuukauden ajan olla kaikki ihan hiljaa ja omissa ajatuksissanne taukojen ajan?
Mä olen erittäin introvertti enkä todellakaan nauti small talkista, mutta mä olen myös käytöstavat hallitseva, kohtelias ja ystävällinen aikuinen ihminen.
Jos sulle tuottaa ahdistusta vastata kohteliaasti tervehdykseen ja esittää joku ystävällinen vastakysymys, on aika varata aika työterveyspsykologille ja miettiä siellä miksi normaali kevyt kanssakäyminen ei suju.
Tässä sulle mallivastaus jonka voit muokata persoonan ja tilanteen mukaan: ”Moi! Hyvää, hyvää, mikäs tässä. Se on näköjään syksy jo pitkällä, kun alkaa kalenterissa näkyä pikkujouluja. Mitäs sulle? Miten sujuu/sujui lomat/työpaikan virkistysilta/leikkaus/putkiremontti? Hehheh niinpä niin. Jahas pitääpä käydä vielä .... ennen tauon loppua.”
Vierailija kirjoitti:
Joskus toisten kunnioittamiseen kuuluu huomion osoittaminen heihin, vaikka asiat eivät olisikaan niin kiinnostavia itsestä. Ns.turha jorinointi on monelle työpäivän ainoa rentoutumishetki, jolloin mieli saa levätä.
Kohteliaisuuden koodikirjaan kuuluu jonkinmoinen huomaavaisuus. Yksi tärkeimpiä asioita on ymmärtää, milloin sanoo virkistävän suoraan asioita ja milloin onkin tahditon.
Eikä kahvitaukoa kannata viettää kokonaan työkavereiden kanssa, jos se ei kiinnosta.
Nimenomaan joskus. Meillä kahvihuonekeskustelut liittyvät lähes aina urheiluun (en seuraa enkä urheile itse), autoihin (mulla ei ole edes ajokorttia), inttiaikoihin (en ole käynyt inttiä) ja talonrakennusprojekteihin (olen asunut koko ikäni kerrostalossa). Onneksi on työkaverit, jotka eivät odotakaan mun osallistuvan keskusteluihin, joiden aiheesta en tiedä mitään tai en ole kiinnostunut. Ehkä tuo pakollinen turhiin jorinointeihin osallistuminen on tavallisempaa naisvaltaisilla työpaikoilla?
Pakko olla hieman yksinkertainen jos ei keksi kevyttä kohteliasta heittoa asiaan kuin asiaan.
Ala polttamaan tupakkaa. Se on aina hyvä syy lähteä pois kahviringistä. T. Introvertti röökaaja, työelämässä jo 30v.