Mitä mieltä olet jos pitkäaikaistyöttömän yh-äidin lapsi menestyy hyvin koulussa ja elämässä muutenkin?

Hyvä juttu?

Olen hänen puolestaan todella iloinen. Olen myös ylpeä suomalaisesta yhteiskunnasta, jossa vaatimattomat lähtökohdat eivät estä pärjäämistä.

Hienoa tietenkin! Silloinhan suomalainen yhteiskunta toimii kuten sen ideaalitilanteessa pitäisikin: jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä alkutilanteesta riippumatta.

Olen iloinen tilanteesta ja ihmettelen, miksi lapsi ei menestyisi.

Jos on sinun lapsi, olet tehnyt hyvää työtä äitinä. Elämälläsi on ollut hyvä tarkoitus.

Ehkä pitkäaikaistyöttömällä äidillä on ollut enemmän rahkeita tukea lastaan kotona toisin kuin monilla työssäkäyvillä. Rahalla ei saa kaikkea esim. rakkautta.

Pitkäaikaistyöttömän lapsen pitäisi menestyä tuplasti paremmin, kun äidillä on kaikki päivät aikaa opettaa.

Jos ap puhuu totta, niin lapsen isä taitaa olla kuvioissa.

Kyllä kotiäiti on lapselle etu. Siellä pulla tuoksuu ja letut paistuu mukava tulla koulusta kotiin.

Ei se välttämättä yhteiskunnasta kerro paljon, koska todellakaan kaikilla ei ole samat mahdollisuudet ja jos joku päätyy huonoista lähtökohdista erityisen hyvään tilanteeseen, niin täälläkin se on poikkeus. Onnenkantamoinen ja omaa yritystä on ollut mukana, varmaan myös sopivasti älyä. Pitkäaikaistyötön äiti saattaa olla myös esim terveydeltään huonossa tilassa, ei tarpeeksi sairas eläkkeelle mutta ei pärjää työelämässä syystä tai toisesta. Pitkäaikaistyötön ei siis ole sama asia kuin surkea vanhempi.

Wtd nata sinäkö siellä?

Vierailija kirjoitti:

Ei se välttämättä yhteiskunnasta kerro paljon, koska todellakaan kaikilla ei ole samat mahdollisuudet ja jos joku päätyy huonoista lähtökohdista erityisen hyvään tilanteeseen, niin täälläkin se on poikkeus. Onnenkantamoinen ja omaa yritystä on ollut mukana, varmaan myös sopivasti älyä. Pitkäaikaistyötön äiti saattaa olla myös esim terveydeltään huonossa tilassa, ei tarpeeksi sairas eläkkeelle mutta ei pärjää työelämässä syystä tai toisesta. Pitkäaikaistyötön ei siis ole sama asia kuin surkea vanhempi.

Paljon on maita, joissa korkeakouluissa on isot lukukausimaksut. Niihin päästääkseen pitää vanhemmilla olla isot säästöt tai sitten stipendi. Suomessa vaikka työttömän yh-äidin lapsi voi lukea maisteriksi, kun yliopistokoulutus ei maksa montaa kymmentä tuhatta.

Ajattelen, että se on hieno juttu! Onneksi yh-äiti ei perustanut uusperhettä, niissä on yleensä meininki enemmän wt:tä verrattuna yhden vanhemman perheisiin.

Oksettavaa edes kuvitella, että tuollaista voisis tapahtua. Yh-isän kanssa voi menestyä, mutta ei äidin.

Koko otsikko ja keskustelu on ihan outo :) Olen akateemisesti koulutettu nainen, josta mies otti yhtäkkiä eron. Jouduin sanomaan tuleville työkeikoille ei, koska lastenhoitokuviot menivät sekaisin. Olin siinä yhteydessä pitempään työttömänä. Ei kuitenkaan työttömyys sen paremmin kuin avioerokaan syöneet kapasiteettiani äitinä ja ihmisenä. Miksi lapseni eivät olisi pärjänneet yhtä hyvin kuin muutenkin? Minulla oli myös mahdollisuus siinä kotona ollessa olla lapsille läsnä ja tukena niin, että ero teki mahdollisimman vähän vahinkoa meille.

Ihme ennakkokäsityksiä siitä millainen on työtön yh-äiti.

Menee suvun perinteet hukkaan.

No miksi ei yh äidin lapsi voi pärjätä? Kyllä voi. Elämän sisältö ratkaisee. Huonoja oppilaita tulee ydinperheistäkin

Samaa mieltä kuin kenen tahansa lapsen menestyksestä. Hieno homma!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se välttämättä yhteiskunnasta kerro paljon, koska todellakaan kaikilla ei ole samat mahdollisuudet ja jos joku päätyy huonoista lähtökohdista erityisen hyvään tilanteeseen, niin täälläkin se on poikkeus. Onnenkantamoinen ja omaa yritystä on ollut mukana, varmaan myös sopivasti älyä. Pitkäaikaistyötön äiti saattaa olla myös esim terveydeltään huonossa tilassa, ei tarpeeksi sairas eläkkeelle mutta ei pärjää työelämässä syystä tai toisesta. Pitkäaikaistyötön ei siis ole sama asia kuin surkea vanhempi.

Paljon on maita, joissa korkeakouluissa on isot lukukausimaksut. Niihin päästääkseen pitää vanhemmilla olla isot säästöt tai sitten stipendi. Suomessa vaikka työttömän yh-äidin lapsi voi lukea maisteriksi, kun yliopistokoulutus ei maksa montaa kymmentä tuhatta.

Voi, mutta jos syrjäytyminen on vähävaraisuuden tai muiden ongelmien vuoksi alkanut jo aivan varhain, niin harvoin lapsi edes päätyy tavoittelemaan korkeakoulupaikkaa, oli se ilmaista tai ei. Kyse on myös luokkaidentiteetistä ja tulevaisuudenuskosta.

Paska elämä potkii lasta persauksille, haluaa siksi menestyä