Nuoria vauvakuumeilijoita?
Kai sekin on suhteellista, mikä katsotaan nuoreksi. Mielestäni alle 25 vuotiaat :) Joten, löytyykö täältä muita kaltaisiani? Tunnen tarvetta avautua ja kertoa mietteistäni, joten yrittäkää kestää. Kyseessä ei ole minkäänlainen valituskirjoitus.
Itse olen 23 ja mieheni 22. Parisuhteessa olemme olleet n. 4v4kk ja tuosta ajasta kihloissa n. 3v7kk. Ja kiitos kysymästä, aiomme naimisiinkin mennä kun sopiva hetki löytyisi. Vauvasta olemme puhuneet kolme vuotta ainakin. Vakava keskustelu asiasta alkoi kuukausi sitten ja parin viikon mietinnän jälkeen ehkäisy jätettiin pois. Nyt sitten kovasti toivotaan kahta viivaa, aika näyttää milloin se tapahtuu. En sen erikoisemmin tikuta ovulaatiota, ahkerasti vain seksiä niin eiköhän se vauva sieltä alulle saada. Jännittää kovasti ja itselläni tunteita löytyy laidasta laitaan. Kuitenkin hyvin yleinen mielipide on, että nuoret eivät sovi vanhemmiksi. Tätä en missään nimessä allekirjoita! Me olemme päättäneet näin, ja muiden mielipiteillä ei ole merkitystä elämässämme :) Ihanaa, jos muitakin nuoria yrittäjiä löytyy. Tsemppiä siis vauvapuuhiin!
Kommentit (15)
Joku muukin, jes! Ensin onnittelut tuoreesta avioliitosta :) Noh, tuosta kierrosta en voi mennä täysin varmuudella sanomaan mitään, kun jostain syystä jäi merkitsemättä kalenteriin. Outo juttu, yleensä muistan kyllä kirjata ylös. Suurinpiirtein puolessa välissä kuitenkin mennään. Malttamaton olen tietysti, kun odotan kuuluuko kuukautisia vai ei. Toki odotukset on matalalla kun vasta ensimmäinen yritys meneillään. Hurjan hyvä tuuri kyllä mikäli nyt jo tärppäisi :)
No ihan samat fiilikset. Koko ajan tuntuu, ettei vielä todellakaan voi tärpätä, ja sitten taas toisaalta välillä tulee toivonpilkahduksia. Ei auta kuin odottaa. :)
Niimpä, odottavan aika on pitkä :) Eilen jäi kokonaan yritykset väliin kun väsymys vei voiton meistä kummastakin :D Siltikään en saanut yöllä nukuttua ja näin erittäin omituisia unia ja heräilin koko ajan.
Olen tässä alkanut miettiä stressin vaikutusta raskaaksi tulemisessa. Ja lukenutkin aiheesta jonkun verran jo. Tämän hetkinen työni kun on aika järjetöntä. Työskentelen avustajana perheessä, jossa on kaksi poikaa sekä vanhemmat. Perhe on täysin rikkinäinen ja minun arkeani on kuunnella mm. järjettömiä riitamyrskyjä. Lisäksi lapset ovat todella vaikeita ja saan osakseni nyrkkejä, potkuja sekä karmivia huutoraivareita. Hermoni ovat täysin riekaleina. Ei tämä varmaan mikää turvallisin työ ainakaan ole vauvaa ajatellen... En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä, rahaa kun on tultava kuitenkin.
Voi ei, työsi kuulostaa kyllä todella kuormittavalta!
Oletko miettinyt, että katselisit samalla jotain vähemmän stressaavaa työpaikkaa? Ymmärrän, että irtisanoutua ei noin vain voi, koska rahaa on jostain saatava.
Mua stressaa kamalasti tämä odottelu. Kuvittelen itselleni välillä oireita, mutta sitten järki sanoo että tuskin on ensimmäisellä yrityskierrolla tärpännyt. Menkat pitäisi alkaa ensi viikolla.
Usko pois että olen miettinyt! Taidan alkaa selailla mitä kaikkea olisi tarjolla. Tätä työtä en ainakaan jatka, varsinkaan sen jälkeen kun mahdollinen vauva on ilmestynyt masuun kasvamaan. Tänäänkin sain suoran nyrkin alavatsaan ja vähän tuli sellainen kylmänhikinen tunne... Mitä jos masuasukki löytyykin jo... Mikäli näin on, toivon ettei käynyt kuinkaan.
Et ole varmaankaan ainut stressaaja. Odottelu ja toiveiden elättely käy hermojen päälle. Varsinkin se toiveiden elättely :D Olen nimittäin myös päästäni keksinyt vaikka ja mitä oireita, tuskin niissä on mitään perää. Ja voihan kökkö kun molemmat tajutaan että kuukautisethan sieltä tupsahti. Sitten jälleen pitkällinen tovi piinaavaa odottamista. Kauheaa kun seksikin tuntuu suorittamiselta. Pakko toimia tai vauvaa ei tule jnejne. Pitäisi varmaan löysätä vähän :D
No varmasti tuollaiset tilanteet säikäyttää! Mulla on kans työ, jossa väkivallan uhka on läsnä joka päivä. Ja olen tosiaan myös miettinyt, että mitä sitten kun on raskaana, ja tulee jokin nyrkki/potku vatsaan. Tiedän, että sitä on turha miettiä etukäteen, mutta kyllähän se mietityttää!
Voi kuule, mäkin oon ihan varma että oon keksinyt nää oireet päästäni. Mieskin yrittää vähän himmailla. :D päätin etten testaa vasta kun jos menkat on myöhässä. Saa nyt nähdä pitääkö mun päätös.
Ja tuo mitä sanoit seksistä, niin totta! Sanoin miehellekin, että pakko pitää nyt tietoinen tauko, etten ala kohta inhoamaan sitä suorittamisen takia. On tämä vaikeaa! :D
Ihanaa kun on muitakin joilla vauvahaaveita nuorena. Me ollaan molemmat miehen kanssa 22-vuotiaita ja nyt pari kuukautta ollut kauhea vauvakuume. Sen verran ollaan vielä järkeilty ettei ihan suoraan tästä haaveesta lähdetä. Keväällä olis tarkoitus aloittaa yritäminen kun on parempi tilanne elämässä ja minäkin ehtinyt olemaan jonkinaikaa työelämässä ja keräämässä lisää säästöjä.
Ostettiin nyt toukokuussa omakotitalo ja sitä remppailtu ahkerasti ja paljon on suunnitelmia tulevaan. Nyt onneks isoista rempoista enää kylppäri/sauna jäljellä.
Itsellä myös suht riskialtis työ sairaanhoitajana, koskaan ei oikein tiedä mitä ovesta tulee, mut mitään muuta työtä en kyllä tekis.
Nyt yrittää vaan hillitä tätä kuumeilua :D toisaalta jos tilanne näyttää jo aiemmin siltä että nyt sopii alkaa niin sitten lähtee järki ikkunasta ulos :D Tsemppiä molempien yrityksiin :))
Täällä myös kuumeilija! Minä 24v ja mies 27v. Vauvoista ollut puhe jo kauan ja mies on jo kauan sitten sanonu että saa tulla jos/kun on tullakseen. Nyt pari viikkoa sitten jätin minipillerit pois mutta mitään hormonitoiminnan palautumista ei ole vielä näkynyt :D saa nähdä kauan menee että menkat alkaa. Kuume on kuitenkin kova. Siks ajateltiin että hyvä aika jättää pillerit pois, niin voi rauhassa ootella kropan tasaantumista.
Täälläkin nuoret vauvanyrittäjät. Yritystä takana 7kk ja ikää molemmilla 21.v.
Malttamattomina joka kuukausi sormet ristissä odotan mutta ei oo vielä tärpänny.
Toivotaan että vielä tän vuoden puolella tulis :)
Kirjottelinkin tuossa ylempänä, että minipillerit lopetettiin. Tosi äkkiä palautu hormonitoiminta kyllä, menkat oli ja meni jo! :) Mitäs muille kuumeilijoille kuuluu?
Täällä yritystä 9kk jo takana, nyt juuri ovis meneillään joten pian jännitellään.
Mulla oli myös mipillerit käytössä noin 2 vuotta, ja sitä ennen 5 vuotta e-pillerit.
Alusta alkaen kun lopetin niin oli jo tasanen kierto mut varmasti vie aikaa että kaikki tuo minipillerien "myrkky" poistuu kehosta.
Mä kirjotinkin tossa ylempänä mut nyt vaan nikki vaihtunu ku hokasin millai se vaihdetaan :D
Tsemppiä teille käyttäjä4789!!
Oi kun jännät ajat! Joo samaa mietin että kyllä se kai aikansa vie. Miulla on ollu ennen tosi epäsäännöllinen kierto, saa nähä mihin se nyt muuttuu että tasottuisko yhtään. Latasin Flo-sovelluksen että voi vähän seurailla.. ollu ihmeellisiä tuntemuksia, väsymystä, lämmön tuntua, alamahakipuja, liekkö vaan tuohon hormonitoiminnan palautumiseen liittyvää. Kuume vaan yltyy :D tsemppiä myös teille! ^
Onko täällä kellään plussaa tullut? meillä ei ainakaan vielä ole näkynyt :/
Hei!
Me ollaan molemmat 24 vuotiaita, tai mies täyttää ensi kuussa. Yhdessä ollaan oltu jo pian 8 vuotta, josta kihloissa 3 vuotta ja naimisissa muutama viikko. Vauva on ollut haaveissa jo monta vuotta, ja nyt se sitten olisi ajankohtaista. Meillä on ensimmäinen yrityskierto menossa ja samalla tavalla olen ajatellut, että ovista en ala tikuttelemaan sen kummemmin, vaan pidetään huoli säännöllisestä seksistä. Missä vaiheessa sulla kierto on nyt? Paljon tsemppiä tulevaan :)