osaisiko joku arvotsella runoni. Olen ihan jumissa tämän kanssa.
Joku mättää, mutta mikä?
Keimailen jätesäkissäni
vilkutan kolikkosilmää, hikistä lihaa.
Selaat minut
kannesta kanteen
nopeasti paskahuussissa,
heität pesuveden mukana
Kemijoen törmältä.
Kalahdan rantakiviin
vereni välkkyy kissankultaa
auringonmahlaa
virtailen heijastuvia pilviä pitkin
ne sujahtavat haavoista sisään
Alat pelätä varjojen reunoja,
sormiasi polttavia tummuneita kolikoita,
valkeaperseisiä kanoja pihamaalla.
Sitä että kaikki on lopultakin niin halpaa.
Rantaveteen kuvittelet minut
minut limaisine sormineni
vajaamielisen hymyineni
pitelemässä nilkastasi kiinni.
et saata enää viedä lastasi uimaan.
Hän kompastuu
jalkaani kalareissullaan.
Makaan rantakaislikossa
suuni taivaankappaleita täynnä
Mua hämää tuo viimeinen säkeistö, kuka on tuo " Hän" ?
Ihan hyvä runo muuten, mutta jotenkin makuuni liikaa kielikuvilla leikkimistä.