Kuka ihme keksi että asian ääneen sanominen jotenkin muuttaa tilanteen? Esimerkki:

Koetko olevasi todella kaunis ja älykäs alfanaaras ja hyvin loukkaantunut kun kukaan ei jaksa kuunnella sinua aiheesta?

Vierailija kirjoitti:

Koetko olevasi todella kaunis ja älykäs alfanaaras ja hyvin loukkaantunut kun kukaan ei jaksa kuunnella sinua aiheesta?

Olipa tosi vauvamainen kysymys. Tämä ei koske minua vaan sivusta tehtyjä huomioita eri puolilla nettiä ja irl. Minua häiritsee epäloogiset argumentit.

Tietenkin voi sanoa eihän se sitä poista

Ei se asia ääneen sanomalla muutu. Se tyyppi, joka joutuu pätemään netissä tekemällään älykkyystestillä ei ole alunperinkään ollut kovin älykäs. Minäkin olen tehnyt niitä testejä, saan poikkeuksetta tulokseksi 130-150. Jännästi en ole silti päässyt yliopistoon. En usko että nämä testit todistavat mitään, joten olen ihan hipihiljaa omasta "älykkyydestäni".

Alfoja eivät ole myöskään ne, jotka joutuvat ääneen sanomaan että minä olen alfa. Alfoja ovat ne, joiden muut antavat puhua asiansa keskeyttämällä, ja joiden mielipiteistä ollaan samaa mieltä. Kun alfa kävelee sinua vastaan, väistät automaattisesti. Ne, jotka huutavat kovaan ääneen että "kattokaa, hei kattokaa, mää on kans alfa kattokaa nyt!!!" eivät ole alfoja.

Se että joka sanoo ääneen olevansa kaunis, ei välttämättä ole kaunis. Se että haluaa ajatella olevansa kaunis, ja kerjää väkisin huomiota ja kehuja, ei tee kestään kaunista. Pikemminkin päin vastoin. Meikkauskin on taitolaji, jotkut ovat siinä taitavia ja sitten on näitä jotka kokevat että enemmän pakkelia on enemmän. Ja sitten ne meikit ovat hilseilevinä paakkuina ympäri kasvoija, rajaukset tutisevia räpellyksiä jne.

Eli se, mitä sanotaan ääneen, ei vaikuta siihen, miten asiat ovat.