Eri uskontoporukoihin kuuluvat ihmiset, ettekö näe?

Uskon varsinainen olemus ja sisältö ei ole sisäistynyt.

Oma sielullinen MInä, ego, hallitsee edelleen.

Harva uskonnollinen vaikuttaja on seuraamisen arvoinen.

Mutta riviväki on lammaslauma, joka ei osaa/viitsi/tajua tutkia ja ottaa itse asioista selvää. Vaikka juuri tähän kirjoituksissakin kehotetaan.

Kristityn ylin auktoriteetti on Ra.amatussa itsensä ja tahtonsa ilmaissut Ju.mala eikä jollain tietyllä hierarkian johtopaikalla istuva luotu ja langennut ihminen. Tai siis näin pitäisi olla.

Toisaalta kristittyjen yhteiselo toimii parhaiten hyvässä järjestyksessä (niin kuin muutkin organisaatiot) ja sen takia hierarkiaa tarvitaan. Jum.alan sanaa vasten testataan, onko joku ihminen sopiva johtamaan vai ei.

Kumpi on tärkeämpi uskonto vaiko rakkaus? Vai onko tärkeintä vapaus uskoa omalla tavallaan, ei kahlehdittuna yhden tietyn uskonnon sen hetkisiin määräyksiin? Voiko kahta eri uskontoa edustavat olla rakkaussuhteessa ilman, että alkaisivat pelkäämään, että toinen joutuu helvettiin, kun on vääräoppinen ja ilman pakotusta vaihtaa uskontoa samaksi? Onko agnostikkojen rakkauselämä kuitenkin helpompaa kuin eri uskontoihin kuuluvien? Entä ateistien?

Vierailija kirjoitti:

Kumpi on tärkeämpi uskonto vaiko rakkaus? Vai onko tärkeintä vapaus uskoa omalla tavallaan, ei kahlehdittuna yhden tietyn uskonnon sen hetkisiin määräyksiin? Voiko kahta eri uskontoa edustavat olla rakkaussuhteessa ilman, että alkaisivat pelkäämään, että toinen joutuu helvettiin, kun on vääräoppinen ja ilman pakotusta vaihtaa uskontoa samaksi? Onko agnostikkojen rakkauselämä kuitenkin helpompaa kuin eri uskontoihin kuuluvien? Entä ateistien?

No ei ateistin kanssa voi uskonnollinen ihminen olla hetkeäkään, onhan se tälläkin palstalla nähty että ateismi perustuu hyvin vahvasti veriselle vihalla, viiltävälle ivalle ja jatkuvalle, säälimättömälle toisen uskonnollisen ajattelun haastamiselle. Ateistille vain ateisti on ajatteleva olento, muut ovat ohjelmoituja robottilampaita.

Vierailija kirjoitti:

Sanotte että muut ovat sokeita ja paatuneita, henkisesti kuolleita. Onko totuus kuitenkin se, että ette taida itse nähdä mikä teidän opissanne ja uskonnoissa mättää. Uskotte ja luotatte sokeasti teidän pappeihin ja auktoriteettiin. Miksi?

On vaikea vastata kysymykseesi, joka vaikuttaa perustuvan siihen, ettet ole ymmärtänyt koko asiaa.

-En sano muita paatuneiksi tai henkisesti kuolleiksi.

-En usko pappeihin tai muihin auktoriteetteihin, hehän ovat vajavaisia ihmisiä, kuten minäkin.

-Osa siitä, mikä muiden mielestä uskossani mättää, onkin minun mielestäni ihan ok juttu. Osa tavoista yms. voi olla pitkän historiallisen kehityksen tulos, eikä varsinaisesti liity uskoon, vaan enemmänkin on kyse kulttuurista. Kulttuurilliset tavat taas joko miellyttävät tai eivät, ihmisestä riippuen.

Vierailija kirjoitti:

Kumpi on tärkeämpi uskonto vaiko rakkaus? Vai onko tärkeintä vapaus uskoa omalla tavallaan, ei kahlehdittuna yhden tietyn uskonnon sen hetkisiin määräyksiin? Voiko kahta eri uskontoa edustavat olla rakkaussuhteessa ilman, että alkaisivat pelkäämään, että toinen joutuu helvettiin, kun on vääräoppinen ja ilman pakotusta vaihtaa uskontoa samaksi? Onko agnostikkojen rakkauselämä kuitenkin helpompaa kuin eri uskontoihin kuuluvien? Entä ateistien?

Olen itse ateisti (ja eronnut kirkosta) ja kihloissa (tapa)m.slimin kanssa. Ei mitään ongelmia, kunnioitetaan toistemme uskonnollisia näkemyksiä (hän uskoo edelleen jumalaan vaikka ei harjoitakaan uskontoaan päivittäin). 

Muslimimies saa muistaakseni olla kristityn tai juutalaisen kanssa, mutta ei ateistin. Musliminainen vain toisen muslimin. Uskonnoilla on näet määräyksiä. Miten voi olla tapauskovainen, jos ei noudata tapoja? Entä jos tulet raskaaksi, niin mikä uskonto ja nimi lapselle (minkä uskonnon hyväksymä nimi)? 

Vierailija kirjoitti:

Muslimimies saa muistaakseni olla kristityn tai juutalaisen kanssa, mutta ei ateistin. Musliminainen vain toisen muslimin. Uskonnoilla on näet määräyksiä. Miten voi olla tapauskovainen, jos ei noudata tapoja? Entä jos tulet raskaaksi, niin mikä uskonto ja nimi lapselle (minkä uskonnon hyväksymä nimi)? 

Olen tietty ex-(tapa)kristitty, ei siitä mun ateismista ole toistaiseksi tarvinnut kenellekään erikseen mainita. Tapauskovaisella tarkoitin, että uskoo jumalaan ja juhlii suurimmat juhlat (kuten tapakristittykin tekee), mutta ei esim rukoile päivittäin tai käy usein kirkossa/m*skeijassa. Mieheni myös juo alkoholia silloin tällöin, ja ei syö sianlihaa. 

En tule raskaaksi sillä kumpikaan meistä ei halua lapsia. Jos muuttaisimme mielemme, ei minulla olisi mitään sitä vastaan että lapselle tulisi arabiankielinen nimi. Kasvatus menisi varmaan agnostikkona (eli molemmat puolet kertoen) ja lapsi saisi sitten itse teininä päättää että mitä tekee. Mutta mä olen jo 40+ eli tämä raskauden todennäköisyys ei ole kovin suuri. 

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muslimimies saa muistaakseni olla kristityn tai juutalaisen kanssa, mutta ei ateistin. Musliminainen vain toisen muslimin. Uskonnoilla on näet määräyksiä. Miten voi olla tapauskovainen, jos ei noudata tapoja? Entä jos tulet raskaaksi, niin mikä uskonto ja nimi lapselle (minkä uskonnon hyväksymä nimi)? 

Olen tietty ex-(tapa)kristitty, ei siitä mun ateismista ole toistaiseksi tarvinnut kenellekään erikseen mainita. Tapauskovaisella tarkoitin, että uskoo jumalaan ja juhlii suurimmat juhlat (kuten tapakristittykin tekee), mutta ei esim rukoile päivittäin tai käy usein kirkossa/m*skeijassa. Mieheni myös juo alkoholia silloin tällöin, ja ei syö sianlihaa. 

En tule raskaaksi sillä kumpikaan meistä ei halua lapsia. Jos muuttaisimme mielemme, ei minulla olisi mitään sitä vastaan että lapselle tulisi arabiankielinen nimi. Kasvatus menisi varmaan agnostikkona (eli molemmat puolet kertoen) ja lapsi saisi sitten itse teininä päättää että mitä tekee. Mutta mä olen jo 40+ eli tämä raskauden todennäköisyys ei ole kovin suuri. 

Tapauskovaisella tarkoitetaan kyllä yleensä henkilöä, joka ei usko jumalaan mutta osallistuu kirkollisiin perhejuhliin koska niin on tapana tehdä.

Sehän tässä onkin, kaikki uskonnot eivät voi olla oikeassa koska ne ovat ristiriidassa keskenään. Mutta kaikki voivat olla väärässä ja todennäköisesti ovatkin.

En luota sokeasti seurakuntani pastoriin tai muihin saarnaajiin. Joskus puhutaan sellaistakin mikä ei perustu raamattuun, ja raamattu on se johon luotan.

tryeytey kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muslimimies saa muistaakseni olla kristityn tai juutalaisen kanssa, mutta ei ateistin. Musliminainen vain toisen muslimin. Uskonnoilla on näet määräyksiä. Miten voi olla tapauskovainen, jos ei noudata tapoja? Entä jos tulet raskaaksi, niin mikä uskonto ja nimi lapselle (minkä uskonnon hyväksymä nimi)? 

Olen tietty ex-(tapa)kristitty, ei siitä mun ateismista ole toistaiseksi tarvinnut kenellekään erikseen mainita. Tapauskovaisella tarkoitin, että uskoo jumalaan ja juhlii suurimmat juhlat (kuten tapakristittykin tekee), mutta ei esim rukoile päivittäin tai käy usein kirkossa/m*skeijassa. Mieheni myös juo alkoholia silloin tällöin, ja ei syö sianlihaa. 

En tule raskaaksi sillä kumpikaan meistä ei halua lapsia. Jos muuttaisimme mielemme, ei minulla olisi mitään sitä vastaan että lapselle tulisi arabiankielinen nimi. Kasvatus menisi varmaan agnostikkona (eli molemmat puolet kertoen) ja lapsi saisi sitten itse teininä päättää että mitä tekee. Mutta mä olen jo 40+ eli tämä raskauden todennäköisyys ei ole kovin suuri. 

Tapauskovaisella tarkoitetaan kyllä yleensä henkilöä, joka ei usko jumalaan mutta osallistuu kirkollisiin perhejuhliin koska niin on tapana tehdä.

Totta! Siinä mielessä pätee myös mieheen tosin, että ei usko välttämättä siihen oman uskontokuntansa jumalaan, vaan enneminkin yleiseen "luojaan".