Lue keskustelun säännöt.
Pyysin ex- ihastukseni vaimoa kylään
26.06.2018 |
Minulla oli jotain pientä hänen miehensä kanssa aikoinaan (he siis seurustelivat jo silloin). Vaimo ei tiedä mitään minun ja hänen miehensä jutusta.
Nyt olemme vuosien mittaan tutustuneet tämän vaimon kanssa, ja tuntuu, että tulemme oikein hyvin juttuun.
Näin hänet (koko heidän perheensä oli siinä) ja pyysin kylään. Kysyi osoitetta.
Mitä mieltä olette? Myös minulla on perhe. Mieheni tietää, että olen ollut ihastunut ko. mieheen. Olin silloin sinkku.
Kommentit (5)
Siistiä, ihanaa salkkarit meininkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieltä mistä? Tulet hyvin juttuun jonkun ihmisen kanssa ja pyysit hänet kylään - mikä tuossa on kummallista?
No siis se on kummallista, kun hän ei tiedä minun ja miehensä jutusta. En osaa luultavasti olla kuitenkaan neutraalisti hänen seurassaan. Ja en tiedä, miten suhtautuisin hänen mieheensä. Tuntuu, että mitään tunteita ei ole häntä kohtaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieltä mistä? Tulet hyvin juttuun jonkun ihmisen kanssa ja pyysit hänet kylään - mikä tuossa on kummallista?
No siis se on kummallista, kun hän ei tiedä minun ja miehensä jutusta. En osaa luultavasti olla kuitenkaan neutraalisti hänen seurassaan. Ja en tiedä, miten suhtautuisin hänen mieheensä. Tuntuu, että mitään tunteita ei ole häntä kohtaan...
Siis sinua hiertää edelleen joku vuosien takainen vähäpätöinen säätö etkä osaa olla neutraalisti ihmisen kanssa mutta kutsut hänet kylään. Voi jeesus että on taas ihmisellä tapahtumaköyhä elämä kun ei muuta draamaa keksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieltä mistä? Tulet hyvin juttuun jonkun ihmisen kanssa ja pyysit hänet kylään - mikä tuossa on kummallista?
No siis se on kummallista, kun hän ei tiedä minun ja miehensä jutusta. En osaa luultavasti olla kuitenkaan neutraalisti hänen seurassaan. Ja en tiedä, miten suhtautuisin hänen mieheensä. Tuntuu, että mitään tunteita ei ole häntä kohtaan...
Siis sinua hiertää edelleen joku vuosien takainen vähäpätöinen säätö etkä osaa olla neutraalisti ihmisen kanssa mutta kutsut hänet kylään. Voi jeesus että on taas ihmisellä tapahtumaköyhä elämä kun ei muuta draamaa keksi...
Siis ei todellakaan hierrä mikään, olen vain vaivautunut ko. ihmisen seurassa, koska meillä (minulla ja hänen miehellään) oli säätöä heidän seurusteluaikanaan. Mutta silti hän (vaimo) on tosi mukava ja samanhenkinen kuin minä.
Eikö kukaan ymmärrä?
Mieltä mistä? Tulet hyvin juttuun jonkun ihmisen kanssa ja pyysit hänet kylään - mikä tuossa on kummallista?