Mä olen kamala äiti, lapsi näki painajaista ja huusin oikein että nuku nyt ja kielsin tulla meidän sänkyyn
olin aivan hirveän väsynyt ja sängyssä ei todellakaan ole tilaa pyörivälle 6 vuotiaalle, just ja just me tohon mahdutaan. Menin oikein huutamaan että nuku nyt. Lapsi vain itki ja sitten huusin että no tule sitten. Nyt harmittaa tosi kovin. Millä tämän hyvitän? Tosi paha mieli. Itse nukuin sitten lattialla
Kommentit (4)
Ajattelin vaan kun kehut siinä miten huudat lapselle -ja lisäksi teet täyskäännöksen antamalla periksi. Ja nukut lisäksi lattialla? Siis toi on lopputulos huutamisestasi..
Miksi nukut itse lattialla ja lapsi sun sängyssä?
Meillä jos lapsi herää yöllä menen luokse, rauhotan siinä lapsen. Jos ihan hysteerinen niin nappaan syliin rauhottuun. Sitten lapsi takasin omaan turvalliseen petiin ja peittelen, nukutan uudelleen.
Joskus jos olen TODELLA väsynyt niin menen siihen lapsen viereen makaamaan kunnes hetken päästä nukahtaa. Sitten menen omaan petiin jatkamaan unia.
Oma mielipide on ettei lapsen tartte tulla vanhempien viereen jos herää yöllä vaan se oma peti on turvallinen paikka. Vanhemmat siihen viereen vaan kunnes nukahtaa.
Ja vielä kysymys: miten illalla lapsi nukahtaa? Nukutatko vai vietkö lapsen sänkyynsä ja lapsi nukahtaa yksin? Kartotan vaan sun tyyliä nukuttamisessa..
toisinaan vieressä. kun oli painajaisia tai muuten vaan orpo olo. aina kiellettiin.
se oli kamalaa. oli ihanaa kun mummolassa sai nukkua mummon ja papan vieressä.
äiti ja isä saa nukkua toistensa kainalossa. lapsi ei saa nukkua kenenkään kainalossa. ihmiselle on tärkeetä saada nukkua jonkun kyljessä.
kuvitelkaa itsenne nukkumaan yksin. ei kivaa.
mun poika saa aina tulla viereen jos haluu. tosin sen sänky on ihan kiinni mun sängyssä. vähän niinku " siipenä" . että se viihtyy kainalossa usein vaan hetken ja haluu sitten omaan siipeensä...
kuitenkin ymmärrän että pyörivä lapsi pienessä sängyssä vie yöunet. ehkä pitäis kehitellä jotenkin lisää tilaa sinne sänkyyn...
Mä olen syntynyt vuonna 1971 ja nukkunut vanhempien vieressä aina kun halusin.
Tuskin se nyt missään laissa sentään kielletty on...
itse näin lapsena painajaisia ja vieläkin harmittaa kun äiti kävi vain katsomassan en päässyt viereen tms. Toki se oli silloin 70-luvulla niin kiellettyä, ettei äiti varmaan uskaltanut yleisiä neuvoja olla noudattamatta. Lapsesi on niin vanha, että muistaa kyllä. Painajaiset on kamalia ja oma 3v nukkuu meidän sängyssä koska myös näkee niitä usein. Lieneeköhän perinnöllistä:)