Lue keskustelun säännöt.
Olenko alkoholisti? Päivittäinen drinkki tai pari lasia viiniä..
09.05.2018 |
Ilman näitä en pääse käyntiin ja jatkuvasti pieni ahdistus päällä. Saatan maata sängyssä ja tuijottaa kattoon ja pohtia asioita. Vapaa-aikasin väsyttää melkein koko ajan ja olen aivan saamaton kaiken suhteen. Saan energiaa alkoholista ja voimia jaksaa tehdä asioita.
Olen ollut ilmankin alkoholia mutta mistään en saa samalla tavalla energiaa.
Saan itseni kyllä kouluun / töihin, eikä alkoholin käyttö vaikuta vielä niissä mihinkään.
Kommentit (10)
Säännöllinen käyttö on aina ongelmallista ja luokitellaan sellaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selkeästi olet. Kohta se on pari kolme drinkkiä tai pullo viiniä jne.
Onko näin, että tämä menee tästä hallitsemattomaksi? Olen kyllä juonut pullollisenkin viiniä putkeeen, mutta siitä tulee niin hemmetin huono olo että ei kiitos. Tällainen lasi tai pari rentouttaa mukavasti ja saa elämän hymyilemään.
ap
Siis säännöllinen alkoholin käyttöhän nimenomaan ruokkii sekä masennusta että sitä ns. vetämätöntä oloa. Tiedän mistä puhun, olin vielä pari kuukautta sitten just tuommoinen tissuttelija. Mulla tosin saattoi mennä melkein pullo viiniä illassa (ei tullut edes huono olo enää, pystyin menemään ihan normisti ja näennäisen pirteänä töihin).
Sitten vaan päätin että nyt loppu, nykyään vaan perjantaipullo (ja korkeintaan se yksi koko iltana), ja muuten ilman alkoholia. Yhtäkkiä on virtaa vaikka mihin pitkän työpäivänkin jälkeen! Plus unentarve on vähentynyt. Menen edelleen kymmeneltä nukkumaan, mutta heräsin tänään 5.45 ja eilen 5.15 (herätys olisi ollut 6.15 vasta).
Suosittelen kokeilemaan vaikka kuukauden-pari, että jos vaan yhtenä päivänä otat.
Mulla ei oo oikeesti ollu ikinä virtaa. Ei teini-iässä, ei parikymppisenä eikä ikinä, vaikkei alkoholia kulunut ollenkaan. Aina vain pelkkää makoilua ja kattoon kattomista. Sitten löysin alkoholin, josta itsevarmuutta ja jaksamista saan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sit tottakai mietin nyt sitä, että ei tää alkoholi voi niin huono olla, koska se tekee minusta rennomman, ahdistus ja kaikki epävarmuus häviää. Tuntuu, että jollain tapaa alkoholi tasoittaa minut normaaliksi ihmiseksi.
ap
Miltä sinusta tuntuu, jos huomaat, että alkoholia ei ole ollenkaan? Tai jos tiedät, että jostain syystä sinulle tulee juomattomia päiviä? Käykö sinulle koskaan niin, että huomaat unohtaneesi juoda?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No et sinänsä alkoholisti ole, määrät on sen verran pieniä kuitenkin.
Ja on totta, että monelle alkoholi toimii ahdistuslääkkeenä loistavasti. Mutta juuri tällaisessa käytössä on suurin alkoholisoitumisen riski. Se ei realisoidu niin kauan kuin sitä ahdistusta on suht vähän. Silloin se drinkki tai pari illassa riittää. Mutta entä jos elämässä tulee ihan kauhean ahdistava tilanne - tässä käy helposti niin että määrät kasvaa ja sitten kun ne tarpeeksi kasvaa, niin mielihyvää ei enää saa mistään muusta. Aivokemia on ehdollistunut alkoholin läsnäoloon.
On kokemusta... Itse lääkitsin nuorena paniikkihäiriötä alkoholilla, toimi hyvin eikä määrät kasvaneet tms. Mutta 32-vuotiaana mies jätti minut täysin yllättäen, ja koska olin erosta rikki ja työtehoni laskenut, sain myös puolen vuoden päästä potkut töistä yt:issä. En jaksanut edes välittää siitä alkoholisoidunko vai en, ihan sama. Halusin juoda ja unohtaa, kokea sen miten velatkin muuttuu saataviksi.
Pääsin töihin kuitenkin aika pian ja sain rajattua juomisen taas iltoihin ja viikonloppuun, mutta noin 8 vuotta join joka ilta 4-6 isoa keskiolutta, viikonloppuisin enemmän, ja lihoin tämän takia 55 kilosta noin 100 kiloon. Nykyisin olen taas onnistunut palaamaan kohtuukäyttöön.
Olisi parempi oppia hallitsemaan ahdistusta muilla keinoin. Itsellä on myös taipumusta juoda mietoja olon parantamiseksi, mutta sen katkaisemiseen auttaa se, etten pidä niitä turhaan jääkaapissa
Kel onni on, se onnen kätkeköön. Paitsi sitten jos on epävarma..