Yksinäinen ja viikonloppu

Opintoja takana pian neljä vuotta ja olo todella yksinäinen. Alussa lähdin innoissaan mukaan kaikkiin mahdollisiin kissanristiäisiin ja niitä olikin eka vuosina usein. Kuljettiin kurssikavereiden kanssa yhdessä. Nyt tämän vuoden aikana opinnot on eriytyneet niin että ei olla samoilla luennoilla eikä ole enää ryhmätöitä ja seminaareja. Ei siis näe jos ei erikseen sovi että treffataan lounaalla tms. Ongelmani on se että kukaan ei ota yhteyttä. Whatsapp-ryhmässä jos joskus harvoin sovitaan yhteistä porukalla niin sitten. Mutta kukaan ei halua tavata kahdenkesken. Kaikilla on kiireitä opinnoissa ja iso osa on töissä ja sitten vapaa-ajalla tapaa niitä lempiystäviä. Tajusin että olen jäänyt yhtäkkiä aivan yksin. Muilla on se paras ystävä, minut tahdotaan yhteisiin ryhmätapaamisiin mutta kukaan ei kaipaa muuten. Taas viikonloppu ja ei mitään sovittuna. Aikani yritin ehdottaa itse, houkutella että käydään kaupungin illassa jne. mutta turha toivo. Muilla on elämä jo rakennettu muuten ja muutaman kerran vuodessa voidaan nähdä kahvilla tai käydä siiderillä isommalla porukalla. Peli on kai menetetty kun en yliopistosta onnistunut saamaan parempia ystäviä ja olen kuullut että jos siellä ei onnistu, ei missään myöhemminkään.