Ystävän oharit

Olipa harmillinen käänne. Ehditkö vielä järjestää itsellesi jotain menoa? Ei tuo kyllä kohtuulliselta kuulosta, mikähän tuossa oli syynä? Oliko matkaan varatut rahat käytetty johonkin eilen? Jatkossa kannattaa miettiä, miten tapaamiset järjestäisi, ettei tällaisia tilanteita enää tule. Toivottavasti saat vielä mielen piristymään ja jotain kivaa tekemistä pyhiksi.

Vierailija kirjoitti:

Olipa harmillinen käänne. Ehditkö vielä järjestää itsellesi jotain menoa? Ei tuo kyllä kohtuulliselta kuulosta, mikähän tuossa oli syynä? Oliko matkaan varatut rahat käytetty johonkin eilen? Jatkossa kannattaa miettiä, miten tapaamiset järjestäisi, ettei tällaisia tilanteita enää tule. Toivottavasti saat vielä mielen piristymään ja jotain kivaa tekemistä pyhiksi.

Kiitos kommentista. Itsekin tuota mietin, että mikä perimmäinen syy, ystävä ei muita perusteluja antanut, vaikka kysyin. Toivoisin, että pystyisi puhuman jos mielen päällä jotain, tuntui tekosyyltä jotenkin. Olen miettinyt miten tapaamiset onnistuisi, viimeeksi kävin hänen luona. En haluaisi olla torjuvakaan, vaikka sanoin, että alkaa olla vaikea tehdä yhteisiä suunnitelmia kun eivät pidä. Tekemistä kyllä keksin, mutta olisi ollut aidosti kiva nähdä, ja toisaalta muut ovat jo tehneet omat suunnitelmansa.

Kumma tyyppi, jos itse ehdottikin tulevansa. Ja jos hänellä on rahat tiukoilla, olisi matkaliput kannattanut ostaa ajoissa.

Harmittaa varmaan. :/ Kuulostat ihanalta ja ajattelevaiselta ystävältä. Älä anna tämän pilata omia vapaitasi kuitenkaan, hänestäkin varmaan tuntuisi kurjalta jos pilaisi viikonloppusi.

Olen itse ollut joskus pitkään tilanteessa jossa mihinkään ei ole varaa ja joskus meni puolikin vuotta etten käynyt missään enkä voinut kauheasti nähdä ystäviä kun ei vain ollut rahaa. Sitten tilille tuli/jäi sopivasti vaikka leffailtaan ja pyysin kaveria. Se helpotti psyykkisesti sitä masennusta ja ahdistusta kun tiesi että on suunnitelmia ja että pääsee tekemään jotain. Sitten päivää ennen kaduttaa koska jääkaappi on tyhjä ja se leffaraha on ainoa mitä on jäljellä. Peruin luvattoman monta juttua tämän vuoksi ja aina potkin itseäni.

Ei ole oikein toimittu, mutta ajattelin valottaa hieman mitä saattaa olla taustalla kun jollain on vaikea tilanne.

Minullakin on onneksi ihania ystäviä jotka eivät tuosta ajanjaksosta huolimatta hylänneet. Pahin oli kun jätin parhaan ystäväni synttärit väliin viime tingassa. Hän oli suunnitellut päiväretken Helsinkiin jossa tapaisin hänen kaksi muuta parasta ystäväänsä ja se oli hänelle tosi tärkeää. :( Onneksi ymmärsi, vaikka tiedän että siitä hän ihan takuulla pahoitti mielensä.

No jos on vaikea tilanne niin ei tyrkytä itseään kylään! Ja ei ainakaan viime tipassa peru.

Aika paha varsinkin kun ei olleet ekat oharit. Nyt ainakin ap tietää ettei kannata paljoa tämän kaverin varaan laskea. 

Ehkä tämä ystävä laski että ap maksaa matkatkin jos viime hetkellä peruu vedoten rahapulaan? Eilen oli vielä tulossa joten jos nyt alunperinkään oli rahaa matkaan niin mihin ne meni. Baariin? Krapula?

Tai sitten on vaan itsekäs..."en mä jaksakaan" ja paskat nakkaa muille.

Siis 4 toi on ärsyttävää! Jos ei ole rahaa ja/tai voimia niin ei sovi mitään koska tiedät jo etukäteen että joudut 99% perumaan kaiken. Älä lupaa mitään jos et ole varma. Toki ihminen voi joskus sairastua mutta harvoin perusterve ihminen kuitenkaan sairastaa. Sinäkin teit monet oharit! Elämänhallinta?

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa varmaan. :/ Kuulostat ihanalta ja ajattelevaiselta ystävältä. Älä anna tämän pilata omia vapaitasi kuitenkaan, hänestäkin varmaan tuntuisi kurjalta jos pilaisi viikonloppusi.

Olen itse ollut joskus pitkään tilanteessa jossa mihinkään ei ole varaa ja joskus meni puolikin vuotta etten käynyt missään enkä voinut kauheasti nähdä ystäviä kun ei vain ollut rahaa. Sitten tilille tuli/jäi sopivasti vaikka leffailtaan ja pyysin kaveria. Se helpotti psyykkisesti sitä masennusta ja ahdistusta kun tiesi että on suunnitelmia ja että pääsee tekemään jotain. Sitten päivää ennen kaduttaa koska jääkaappi on tyhjä ja se leffaraha on ainoa mitä on jäljellä. Peruin luvattoman monta juttua tämän vuoksi ja aina potkin itseäni.

Ei ole oikein toimittu, mutta ajattelin valottaa hieman mitä saattaa olla taustalla kun jollain on vaikea tilanne.

Minullakin on onneksi ihania ystäviä jotka eivät tuosta ajanjaksosta huolimatta hylänneet. Pahin oli kun jätin parhaan ystäväni synttärit väliin viime tingassa. Hän oli suunnitellut päiväretken Helsinkiin jossa tapaisin hänen kaksi muuta parasta ystäväänsä ja se oli hänelle tosi tärkeää. :( Onneksi ymmärsi, vaikka tiedän että siitä hän ihan takuulla pahoitti mielensä.

Kiitti tsempeistä. Ajattelinkin saavani täältä näkemyksen asioiden toisesta puolesta ja ymmärtämystä sitä kautta. Osaltaan harmittaa juuri tuo hänenkin puolestaan, että vaikka voi olla vaikea lähteä, se kuitenkin todennäköisesti piristää lopulta. Olemme tunteneet niin pitkään, että tilanne on ollut toisinkin päin, itse vähissä varoissa ja masentunut, ja tuolloin ajattelin ystävän näkemisen olevan sen arvoista ja näimmekin välimatkasta huolimatta. Tällöin ystäväni esim. tarjosi ruoat ja toki menisi nyt toisinpäin tottakai. En ole pitkäaikaista ystävää tietenkään hylkäämässä, mutta vaikealta tuntuu kun ei tiedä miten edetä ja kuitenkaan ei voi itsekään mitä vain kohtelua sietää.

Vierailija kirjoitti:

No jos on vaikea tilanne niin ei tyrkytä itseään kylään! Ja ei ainakaan viime tipassa peru.

Aika paha varsinkin kun ei olleet ekat oharit. Nyt ainakin ap tietää ettei kannata paljoa tämän kaverin varaan laskea. 

Ehkä tämä ystävä laski että ap maksaa matkatkin jos viime hetkellä peruu vedoten rahapulaan? Eilen oli vielä tulossa joten jos nyt alunperinkään oli rahaa matkaan niin mihin ne meni. Baariin? Krapula?

Tai sitten on vaan itsekäs..."en mä jaksakaan" ja paskat nakkaa muille.

Ei ole ystäväni tämän tyyppinen, tiedän ettei ole baarissa tmv. käynyt, ei oikein käy missään nykyisin. Olisin voinut maksaa matkat, ja tosiaan tuntui oudolta syyltä yhtäkkinen rahanpuute kun kyseessä suunnitelmallinen ihminen. Ennemmin tuntuu joltain henkiseltä blokilta ettei saa lähdettyä. Mutta en tiedä toisaalta miten auttaa, ja toisaalta olen siltikin loukkaantunut. Hankalaa.