Olen muuttunut aivan täysin ja nyt tilanne on kohta katastrofaalinen

Eli tilanne on se että olen muuttunut kokonaan ihmisenä. En tiedä voiko syy johtua puhtaasti esim. kilpirauhasesta tms.

Olin ennen urheilullinen nuori, treenasin kovaa ja olin hyvä koulussa. Olen aina silti omistanut sellaisen minipömppiksen. Mitat olivat 172/67 urheillessa.

Lukiota kerkesin käymään puoli vuotta kunnes alkoi tapahtua. Koin olevani aina väsynyt, lajissani tapahtui itselle asioita jotka saivat itsetuntoa romutettua niin että lopetin rakkaan lajin. Lopettamiseen vaikutti myös se että tuntui ettei se sovi aikataulujen puolesta enää lukion kanssa (arvosanat romahtivat) ja myös perheen rahatilanteen takia lopetin jotta siskoni pystyi jatkamaan. Jatkoin kuitenkin lajissa valmennuksen parissa, en ole osannut siitä tänä päivänäkään luopua ja hinku kisalavoille on kova ollut aina.

Urheilun loppuminen johti ensin pienehköön päänsisäiseen kriisiin. En tiennyt mitä tekisin sillä kaikella vapaa-ajalla. Aloitin salilla käynnin kaverin kanssa. Kaverilta loppui kuitenkin motivaatio käydä ja näin sitten pian itseltäkin. Vihaan siis yksin reenaamista.

Sitten elämä sai uusia käännöksiä kevään jälkeen, löysin poikaystävän jonka kanssa olen edelleen. Olen sen jälkeen ruvennut salakavalasti lihoamaan. Oli aikaa käydä kavereiden kanssa kaikkialla, olen aina myös ollut perso hyvälle ruualle ja herkuille. Ne ovat osasyy. Väsymys kuitenkin jatkui, arvosanat eivät hirveästi nousseet. Koin jatkuvaa huonoa omaatuntoa lihoamisesta. Poikaystävä sanoo ettei haittaa, mutta kuitenkin sanoo että jos haluan muutosta jotain on tehtävä. Oikeassa hän on kyllä sen järki sanoo.

Olen kuitenkin huomannut kadottaneeni ilon liikuntaan. Salilla tulee käytyä suhteellisen harvoin ja mielen mukaan. Lenkkeilyä olen aina vihannut ja tulen vihaamaan. Ainoa liikuntamuoto mitä tosiaan vihaan. Kyse ei ole ettenkö sitä olisi tehnyt. Lajini puolesta lenkit olivat osa reeniä monta kertaa viikossa. Lajia en voi ikäni ja pitkän tauon vuoksi aloittaa uudestaan (voimistelulaji).

Olen yrittänyt saada intoa ryhmäliikunnasta, kävelylenkeistä, pallopeleistä jne. En vain löydä sitä paloa enää. Olen laiskistunut täysin, väsynyt jatkuvasti, muisti on heikentynyt huomattavasti, sairastan myös paljon, lisäksi on lihominen. Nykyinen paino on itseä järkyttävät 79 kg. Peilistä en näe itseäni "niin" isona vaikka lihoamisen toki nään selkeästi. En syö enempää kuin kulutan, vaikka ruokarytmi on olematon. Kotona en voi täysin vaikuttaa ruokaan mitä syön sillä en ole perheen ruuanostaja. Pidän kyllä terveellisestä ruuasta. Haluaisin kovasti kokeilla uusia reseptejä ja rakentaa terveellistä ruokavaliota. Meillä usein silti päädytään eineksiin ja nakkikeittoihin yms. nopeaan ruokaan. Viikonloppuisin panostus on isompi, mutta ruoka on silti usein tuhtia ja sisältää paljon kaloreita.

En tiedä mitä teen. Itsetunto on nollassa ja poikaystävällä on reenejä paljon joka ns. estää liikunnan harrastamisen kanssani. Tarvitsisin jonkun repimään itseni ulos. Liikunta ei kuitenkaan vaikuttanut koskaan väsymykseen ja olen usein jäässä varsinkin varpaista ja käsistä.

Huomenna lääkäri sillä olen jälleen kipeä, voinko samalla kysyä aikaa verikokeisiin?

Kiitos jos jaksoit lukea, kaipaan neuvoja ja ehkä jonkinlaista potkimista perseelle