Lue keskustelun säännöt.
Suhdekiemuroita
Nainen
15.01.2018 |
Me olemme olleet 5 vuotta yhdessä, ja ensi syksynä oli tarkoitus mennä naimisiin. Mies on (stereotyyppisesti) ollut häiden suunnittelussa passiivisempana, mutta on kuitenkin hieman osallistunut (pyytänyt bestmanit, varannut kirkon yms). Eilen pienen riidan yhteydessä mies tokaisi, että jos se hänestä olisi kiinni, niin me emme olisi vieläkään kihloissa. Oli kuulemma luullut, että minä olin asettanut pari vuotta sitten uhkavaatimuksen kihlat tai ero. Mitään tällaista uhkavaatimusta en todellakaan asettanut, vaan olin itse aikonut tietyn ajan päästä koettaa kosia. Mies kertoi, että kosimisessa häntä pelotti hieman se polku, jolle se vie: häät ja lapset. Varsinkin nuo lapset, sillä miehellä on krooninen sairaus, jota hän ei haluaisi jakaa muille. Hän on todella hyvä lapsien kanssa ja tuntuu tykkäävän lapsista (kummilapsikin jumaloi häntä, kun hän jaksaa aina leikkiä, pelata ja vähän pelleillä). Minua itseänikin lasten saanti epäillyttää, en vieläkään näin 24-vuotiaana ole varma, että haluanko niitä.... Mies on hieman kielteisemmällä kannalla kuin minä, mutta ei ole täysin sulkenut sitä mahdollisuutta.
Mutta tästä jäi vähän paha maku suuhun, sillä mies hieman hiljaa sanoi, että tämä kaikki saattaa olla liikaa ja että hän kyllä rakastaa minua, mutta ei tiedä kestääkö tätä. Annoin jo kihlasormuksen äkkipäissäni takaisin ja sattui nähdä, kun mies otti sen vastaan ja laittoi sen taskuun. Siinä sitten halailimme ja puhuimme ihan kunnolla tulevaisuudesta ja peloistamme yms. Lopputulos oli se, että mies pujotti sormuksen takaisin sormeeni.
Mutta enivei, olemme molemmat pääosin onnellisia, meillä on hyvä olo yhdessä ja toisen luona tuntuu olevan se oma koti. Emme riitele kuin pari kertaa vuodessa ja nekin sovitaan parin tunnin sisällä. Joka päivä halaillaan, "pusutellaan" ja pidetään toisiamme hyvänä. Molemmilla on omat työt ja urat ja molempien unelmia on koetettu toteuttaa tasaisesti. Minun unelmanani olisi nuo häät: mitään spektaakkelia tai karnevaalia en halua, vaan suht edulliset ja perinteiset häät, joista me voimme lähteä ajoissa hääyön viettoon. Eilisen keskustelun perusteella miehellä ei ole mitään naimisiinmenoa vastaan, vaan yllätys yllätys ne häät vähän painaa mieltä. Hän otti nyt ensimmäisen kerran esille maistraatin, aiemmin hän on halunnut ne kirkkohäät.
Koko eilisestä jäi vähän sekava olo, vaikka tosiaan yön nukuimme lusikassa, illalla shoppailimme yhdessä koneella ja mies hymyili ja halaili koko illan. Tavallaan kaikki tuntui tuntuu olevan hyvin, mutta minun sisälläni oli vielä sekasotku. Kertokaa te, mitä teille tuli tästä mieleen? Muiden kommentit ja näkökulmat auttavat ymmärtämään tämän homman selkeämmin :) Onko teillä ollut suhteistanne vastaavanlaisia isompia keskusteluja? Miten teillä meni häiden suunnittelu? Riittääkö teistä/teillä molemminpuolinen rakkaus, kunnioitus ja hyvä olo? Onko teillä/puolisollanne ollut epäilyksiä?
Tästä tuli ihan järkyttävän pitkä teksti, pahoittelen!
Kommentit (9)
Siirtäkää häitä, odota kunnes mies on valmis ja on oikeasti halukas hänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mun mielestä teidän kannattaa heti erota. Mitä sitä pitkittämään väistämätöntä. Jos mies katuu kihloihinkin menoa ja pitää sitä kiristettynä niin mitähän tarinat on vihkimisen jälkeen. Vaihtoon vaan ja joku terve mies tilalle, että lapsillekin saat paremmat geenit.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ensimmäinen aloitus tästä aiheesta. Eikä viimeinen. Lopeta tuollainen bridezillameininki, koska mies ei jaksa. Naimisiin pääsee ihan ilman mitään sirkushuvejakin.
Joo, tätä oon miettinytkin, että pienennettäisiin ne häät 80 hengen häistä vain meihin kahteen, meidän vanhempiin ja maistraattiin. Minulle ehdottomasti tärkeämpää on miehen hyvä olo kuin se, että minä saisin juuri sellaisen prinsessapäivän. Voinhan minä mennä valkoisessa häämekossa maistraattiinkin :DD
- AP
Ei kannata mennä naimisiin, ei missään nimessä! Siitä se alamäki alkaa. Eikä mikään paperi pidä liittoa kasassa, se on niin nähty. Ja mielummin kannattaa asuakin eri osotteissa, näin ainoastaan suhde pysyy hyvänä :D Säilyy meinaan pilke silmäkulmassa aina kun näkee, kun ei tarvii yötäpäivää toista katella!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun mielestä teidän kannattaa heti erota. Mitä sitä pitkittämään väistämätöntä. Jos mies katuu kihloihinkin menoa ja pitää sitä kiristettynä niin mitähän tarinat on vihkimisen jälkeen. Vaihtoon vaan ja joku terve mies tilalle, että lapsillekin saat paremmat geenit.
Kukaan meistä ei ole täysin terve, enkä minä lähde miestä vaihtamaan sen takia, että hän on sattunut saamaan perinnöllisen sairauden, joka ei onneksi estä työnkäyntiä tai elämistä. On minulla itsellänikin kaikkea pientä vaivaa. Mutta tuo miehen kokemus kihloihin menosta järkytti, sillä ei edes käynyt mielessäni, että hän voisi kokea sen niin. Onneksi saimme siitä puhuttua, mutta tottahan se jäi mietityttämään. Mies kyllä tuntuu olevan tyytyväinen kosintaansa, tykkää kutsua minua morsiamekseen, kavereilleen puhuu paremmasta puoliskostaan ja jotenkin suhtautuu sormuksiin iloisesti...
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata mennä naimisiin, ei missään nimessä! Siitä se alamäki alkaa. Eikä mikään paperi pidä liittoa kasassa, se on niin nähty. Ja mielummin kannattaa asuakin eri osotteissa, näin ainoastaan suhde pysyy hyvänä :D Säilyy meinaan pilke silmäkulmassa aina kun näkee, kun ei tarvii yötäpäivää toista katella!
Jep, ja kaikkein eniten pilke säilyy silmäkulmassa, kun ei ala ollenkaan seurustella! :D
-AP
Kai se ressaa kun joutuu olemaan kymmenien ihmisten silmätikkuna
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä siitä tulee joka tapauksessa. Sulla on sopivasti ymmärrystä miestä kohtaan, etkä loukkaannu verisesti silloin kun pitää kuunnella. Kaikesta päätellen rakastatte toisianne ettekä vain itseänne. Ainoa mistä teidän oikeasti tarvitsee murehtia on päätös lasten teosta, ja sen voi lykätä muutaman vuoden päähän, ei kuitenkaan loputtomiin.
Ei ole ensimmäinen aloitus tästä aiheesta. Eikä viimeinen. Lopeta tuollainen bridezillameininki, koska mies ei jaksa. Naimisiin pääsee ihan ilman mitään sirkushuvejakin.