Kaipaan exää, jota en ole nähnyt 10:een vuoteen.

Tiedän, tämä kuulostaa naurettavalta. Lukiossa minulla oli poikaystävä, joka rakasti mua tosi paljon, ja mä rakastin häntä. Se oli jotain aivan uskomatonta, en oo koskaan rakastanut ketään niin palavasti. No, suhteessa oli kuitenkin myös paljon ongelmia, poikaystävä käytti huumeita, lääkkeitä ja alkoholia, ja riitelimme usein. Hän kohteli mua aina välillä huonosti ja oli tosi omistushaluinen. Lopetin suhteen ja lukion jälkeen lähdin ulkomaille opiskelemaan. Ulkomailla tapasin nykyisen mieheni, jonka kanssa olen ollut yli 7 v. yhdessä ja olen siis tosi onnellinen hänen kanssa. MUTTA. Tämä entinen poikaystäväni tulee aina välillä ajatuksiini ja uniini. Unissani hän on aina aivan ihana minulle ja kertoo kaipaavansa minua. Ketään muuta exää en oo juuri ajatellut suhteen kariutumisen jälkeen, saati 10 vuotta myöhemmin. Exän kanssa erosimme, yllätys yllätys, kauheissa riidoissa, ja kun tapasin tämän nykyisen mieheni ja kirjoitin siitä facessa (:D) niin exä lähetti minulle viestin, jossa ehdotti "aselepoa". Minä olin kuitenkin ylpeä ja mieleeni tuli kaikki vääryydet, valheet jne. joten poistin hänet kavereista enkä koskaan vastannut siihen viestiin. Nyt vuosia myöhemmin harmittaa ja kaduttaa. En pelkästään kaipaa häntä, vaan haluaisin kuulla, miten hänellä menee (hänellä oli tosiaan hyvin kurja lapsuus ja nuoruus, molemmat vanhemmat alkoholisteja jne. joten toivon, että hänellä menee paremmin kuin silloin) ja haluaisin keskustella hänen kanssa rauhassa menneisyydestä, antaa anteeksi ja pyytää anteeksi. Sulkea se ovi ja mennä eteenpäin. Mutta pelkään, että jos otan yhteyttä niin rupean oikeasti kaipaamaan häntä rinnalleni, koska "vanha rakkaus ei ruostu". Toisaalta yhteydenotto saattaisi auttaa siihen, että minulla on päässäni tietty kuva exästäni, joka voi olla hyvin kaukana todellisuudesta. Nyt kun hän on tällainen mystinen hahmo päässäni niin voi olla, etten saa rauhaa niin kauan kuin ihannoin ja idealisoin. Uskon siis, että jos kuulisin että hän on esim. onnellisesti naimisissa, on lapsia eikä enää käytä huumeita, saisin rauhan. Koska nyt tää epävarmuus ja uteliaisuus kuormittaa mua. Ja se, että haluaisin jotenkin sulkea sen oven ja mennä elämässä eteenpäin. Tottakai keskustelisin tästä mieheni kanssa, ennen kuin lähtisin kirjoittamaan yhtään mitään exälle. Ja mieheni tietää tosta suhteestani.
Tuijotan facessa viestiä, joka oli lähetetty 7 vuotta siihen eikä siihen koskaan vastattu, ja mietin mitä tekisin?