Törkeää, että eroperheissä äidit saavat olla jopa vuoroviikot ilman lapsiaan

Mitä niitten pitäisi tehdä vuoroviikoin?

Entäs niillä eronneilla iseillä? Sama vapaus, eikös? Mutta siitä et jaksa olla kateellinen?

Oletko se sama, jonka mielestä varakkaiden pitäisi antaa perintönsä jollekin köyhälle kotiäidille?

Saavat?!? Jos meille tulis ero niin taistelisin kynsin hampain jotain hiton vuoroviikko asumista vastaan! En suostuisi olemaan viikkoa kerralla erossa lapsistani! Ei kyllä suostuisi lasten isäkään joten täytyy toivoa ettei koskaan tarvitse erota. Miksi ihmiset tekee lapsia jos ne koetaan niin rasittaviksi että oikein toivotaan että niistä saisi olla erossa mahdollisimman paljon?

Meillä on lapsi kyllä joka toinen vkl vaan isällään, mutta vasta nyt teini-iässä koen sen helpotuksena. Kun lapsi oli pieni, niin ikävöin aina kun oli poissa, ja varmasti isäkin puolestaan toisin päin (toki muinakin aikoina saivat tavata miten mielivät, mutta tämä se pääsääntö). Nyt on alkanut murrosikä, valehtelu, tupakointi, iltariekkumiset jne. ja aina saa sydän syrjällään olla että tuleeko ajoissa kotiin ja jos ei niin mistä lähden hakemaan... Nyt on ihanaa, kun saa edes hetkeksi hengähtää ja luovuttaa vastuun toiselle. Meillä kyllä tämä vanhemmuus sujuu hyvässä yhteistyössä että tietysti tukena ollaan puolin ja toisin silloinkin kun lapsi on toisella vanhemmalla, mutta kuitenkin, toinen on nyt se, joka teroittaa sääntöjä ja muistuttaa ja soittelee perään jos aihetta jne. Tietysti ydinperheessä tätä vastuuta saa jakaa koko ajan, mutta näinä vapaina viikonloppuina ei jotenkin enää ole ihan niin kauhea ikävä omaa kullanmuruaan... :D

Teidän kannattaa erota miehesi kanssa ja ottaa vuoro viikko systeemi niin saatte molemmat myös omaa elämää. Joo hassua ajatella,että ero toisi vapautta mutta näinhän se olisi. Itse tietenkin kannatan ydinperhettä, mutta kukin tyylillään.

Vai omaa vapaata. Minulla ei ole omaa vapaata muutamaa tuntia viikossa enempää. Olen yksinhuoltaja ja lapset asuu kanssani. Etävanhempi ei halua lapsia luokseen lomilla ja viikonloppuna näkee päiväseltään. Taatusti elämä on tiukempaa kuin monessa kahden vanhemman perheessä. Me ei matkustella, eikä juuri muutenkaan kuluteta kodin ulkopuolella. Tosin yhdessä oloa, kotiruokaa, jne meillä riittää. Olen tyytyväinen, kun saan olla lasteni kanssa. He ovat tärkeitä ja rakkaita.

Niin, sillä viikolla kun lapset eivät ole kanssani teen ylitöitä, aiemmin myös toista työtä, työaikajoustoja sisään, käyn kunnolla ruokakaupassa ja kokkaan valmiita ruokia pakastimeen, mahdolliset hammaslääkärit, lääkärit, kampaajat jne hoidetaan myös sillä viikolla. Jumpat, kuntosalit, pitkät lenkit sun muut ovat myös joka toisen viikon hommia. Ystäviäkin tavataan jos aikaa riittää. Lomaa ei pidetä silloin kun lapset ovat isäviikolla, vaan kaikki lomat vietetään lasten kanssa, heidän viikoillaan. Jos olisikin loma, niin rahaa reissailuun ei olisi.

Koska sitten kun on lasten viikko mun luona niin hoidan yksin viemiset, hakemiset, harrastukset sun muut säädöt. Sillä viikolla ei voi venyttää työpäiviä, tehdä ylitöitä tms. Ruuan pitää jo olla kotona, mielellään valmiina jo. Unohda iltamenot ja muut jos lapset ovat pieniä. Mahdolliset yövalvomiset ja ja lasten sairastamiset ovat myös yhden aikuisen vastuulla.

Että joo. Näin meillä, ja monessa muussakin kodissa. Onneksi kaikki meni hyvin, autettiin puolin ja toisin lasten isän kanssa, ja lapsetkin ovat jo teinejä eivätkä 24/7 vahdittavia ja hoitoa & seuraa tarvitsevia.

Onhan se hienoa lapselle kaikki uusiperhekuviot, mutta ainakin on vapaata.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se hienoa lapselle kaikki uusiperhekuviot, mutta ainakin on vapaata.

Tietenkin on hienoa, joskus tulee jopa kaverit kaupan päälle. Kaksi kotia ja niin edelleen. Mikäs sen hienompaa. Varmaan vain haluaisi mieluummin olla toisen vanhemman kanssa, eli vuoroviikot ovat sitten tylsempiä. Tai sitten saa lellintää molemmilta, jolloin on kivaa. Mutta vanhemmille tuo on hienoa. Juurihan tuolla joku kertoi, miten tapaa jopa ystäviä vuoroviikoin ja käy pitkillä lenkeillä ja salilla. Vaikka mitä.

Lapsi kun on isällään niin mä olen pääsääntöisesti töissä. Teen vuorotyötä joten illat ja yöt menee töissä. Päivällä ennen töihin menoa ehtii tehdä jotain mutta aika usein aamupäivät menee nukkuessa. Viikonloppuisin ehtii sitten tehdä jotain jos jaksaa. Että on omaa aikaa olla töissä.

Vierailija kirjoitti:

Saavat?!? Jos meille tulis ero niin taistelisin kynsin hampain jotain hiton vuoroviikko asumista vastaan! En suostuisi olemaan viikkoa kerralla erossa lapsistani! Ei kyllä suostuisi lasten isäkään joten täytyy toivoa ettei koskaan tarvitse erota. Miksi ihmiset tekee lapsia jos ne koetaan niin rasittaviksi että oikein toivotaan että niistä saisi olla erossa mahdollisimman paljon?

Kumpikohan siinä tilanteessa merkitsee enemmän, sinun oikeutesi olla jatkuvasti lasten kanssa, vai lasten oikeus molempiin vanhempiinsa?

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kun on isällään niin mä olen pääsääntöisesti töissä. Teen vuorotyötä joten illat ja yöt menee töissä. Päivällä ennen töihin menoa ehtii tehdä jotain mutta aika usein aamupäivät menee nukkuessa. Viikonloppuisin ehtii sitten tehdä jotain jos jaksaa. Että on omaa aikaa olla töissä.

Olipa epäselvä kommentti. Oletko muutenkin tuollainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kun on isällään niin mä olen pääsääntöisesti töissä. Teen vuorotyötä joten illat ja yöt menee töissä. Päivällä ennen töihin menoa ehtii tehdä jotain mutta aika usein aamupäivät menee nukkuessa. Viikonloppuisin ehtii sitten tehdä jotain jos jaksaa. Että on omaa aikaa olla töissä.

Olipa epäselvä kommentti. Oletko muutenkin tuollainen?

Mitä epäselvää tuossa oli? 

Saavat... pikemminkin JOUTUVAT.

Olisi hirve, jos joutuisin olemaan lapsestani erossa jokatoinen viikko.

Voit ihan vapaasti ap erota, jos mielesi tekee saada joka toinen viikko lapsivapaaksi. Kukaan ei sinua estä.

Kun lapset oli pieniä niin sanoin aina miehelle että jos miettii eroa niin saa lapset, minusta tulee etä-äiti. Poikalapset niin minusta helpompaa jäädä isän huostaan. No nyt lapset jo aikuisia tai lähes, omilleen kai muuttaisivat jos ero tulisi.

Vierailija kirjoitti:

Voit ihan vapaasti ap erota, jos mielesi tekee saada joka toinen viikko lapsivapaaksi. Kukaan ei sinua estä.

Eihän kukaan miehestään halua erota.

Olen varmaan surkeaakin surkeampi äiti, kun myönnän nauttivani lapsettomista viikoista. On aikaa huolehtia itsestäni sekä fyysisesti että henkisesti ja vietän paljon aikaa uuden miesystävän kanssa, jonka lapsilla on sama vuoroviikkorytmi. Lasten kanssa taas jaksan keskittyä heihin, nautin yhteisestä ajasta ja yhteisestä arjesta. Vuosikaudet ennen eroa hoidin suurimman osan perheen käytännön asioista, vasta eron jälkeen lasten isä on oppinut hoitamaan kotia, pitämään huolta aikatauluista jne. Meillä on exän kanssa paremmat välit kuin aikoihin ja se näkyy lapsistakin. Me kaikki voidaan nykyään paremmin kuin ydinperheenä, enkä siis tunne yhtään syyllisyyttä siitä että saan olla rauhassa joka toisen viikon.

Näin on, erot on kiellettävä. Ja ne joilla ei ole omia lapsia on muutettava lapsellisten kanssa samoihin asuntoihin, kun on törrkeetä, että ihmiset elää ilman huollettavia.