Jos työpaikallasi on huono ilmapiiri, niin miten selviätte päivästä toiseen?

Lähtemällä.

Ulkoistin itseni, tein omat työt ja lopetin itse osallistumisen kaikkeen spekulointiin. Lopulta sain uuden työn. Eräs iso firma kyseessä, niin karmeaa työpaikkaa ja työpaikkaongelmia en missään ole kohdannut, en ennen sitä enkä sen jälkeen. Olen liki 50. Ei tuohon tarvita kuin muutama kusipää sekoittamaan pakan.

Työpaikkakiusaajat saivat mitä halusivat, tuhottua minut. Kiusaajat elävät elämäänsä tyytyväisinä, minusta ei tule enää koskaan työkykyistä. Valheita, mustamaalausta ja joukolla yhtä vastaan saivat minut irtisanoutumaan.

Itselläni on kokemusta yhdestä työpaikasta, jossa pääasiallisin ongelma oli narsistinen esimies. Tietenkin vuosien varrella ongelmat laajenivat, koska esimiehen tapa johtaa johti klikkien muodostumiseen ja moninaiseen pahoinvointiin, kiusaamiseen ja savustamiseen. Sairaan pomon tullessa kehiin työyhteisön aiemmin hiljaisina pysytelleet alistuvammat narsistit puhkesivat kukkaan, ja pomo käytti heitä hyväkseen.

Olet aivan oikeassa siinä, että nämä viralliset tiet ovat yhtä pelleilyä. Tästä ko. pomostakin valitettiin joka suuntaan ja jatkuvasti oli työsuojelusta porukkaa selvittelemässä tilannetta. Keskeinen ongelma näissä on, että selvittely lähtee oletuksesta, että kaikissa on vikaa ja pulmat yhteisiä ja kaikkihan nyt oikeasti haluavat tulla toimeen. Todellisuudessa sairaassa työpaikassa on aina joku tai joitakuita, jotka ovat persoonallisuushäiriöisiä ja ihan oikeasti pahantahtoisia. He eivät halua tulla toimeen vaan kostaa, kiusata ja päästä tietyistä tyypeistä eroon.

Vaikka toisaalta valittaminen lopulta tuotti tulosta (esimies painostettiin eroamaan viiden vuoden jälkeen, kun hän lopulta teki talouteen liittyvän ison virheen; moka olisi varmaan painettu villaisella, ellei lisäksi olisi pidetty meteliä jo vuosien ajan muista johtamiseen liittyvistä ongelmista), niin tällä järjellä en enää itse osallistuisi siihen. Vuodet olivat todella raskaita, ja lopulta alkoi ihan pelottaa, mitä kostotoimia pomo keksii.

Osa kollegoista valitsi heti tilanteen tajuttuaan fiksumman selviytymiskeinon eli pakeni mahdollisimman kauas kuohunasta. Kyse oli koulusta, ja osa kollegoista feidasi itsensä totaalisesti omaan luokkaansa. He eivät osallistuneet keskusteluihin ja olivat hipihiljaa kokouksissa. Nyt tekisin itse samoin.

Eli vältä osallistumista asioiden puintiin, keskity omiin asioihisi, vältä mahdollisuuksien mukaan tiettyjä henkilöitä ja etsi uutta työpaikkaa. Pidä huolta omasta jaksamisesta, eli vältä päihteitä, nuku ja harrasta liikuntaa, jotta saat purettua stressiä. Yritä pitää mahdollisimman selkeä ero työn ja vapaa-ajan välillä.

Paksumpaa nahkaa vaan. Ei se työ ole kuin 8 tuntia päivässä, keskimäärin. Pakkoko on kaikesta ahdistua, keskittykää elämässänne muihin asioihin. Joka työpaikalla on kuppikuntia, eikä niiden olemassaoloa tule tulkita kiusaamiseksi. Suomessa on todella kummallisia työyhteisöjä - yleensä naisvaltaisia - joissa jokainen katse tulkitaan kiusaamiseksi.

Ainoa ratkaisu on etsiä uusi ei-naisvaltainen työpaikka. Valitettavasti tuo on ihan tyypillistä käytöstä naisilta kun koolla on enemmän kuin kaksi naista.

Vähän on huono ilmapiiri. Välillä meinaa mennä itselläkin hermo jos työkaveri urputtaa jostain pikkuasiasta, kun itse on hikipäässä vääntänyt että saa työt tehtyä, niin sitten valitetaan jos joku pienenpieni asia on jäänyt tekemättä. Perkele.

Mutta oikeasti tuollaiset kannattaisi jättää vaan huomiotta. Mulla on työkavereina työhönsä kyllästyneitä ihmisiä, jotka valittaa milloin mistäkin.

Hoitoala.

Itse olen ollut muutaman vuoden tällaisessa työpaikassa. On kuppikuntia ja kaksinaamaisia selkäänpuukottajia. Asenne on tärkein. Tykkään työstäni ja saan siitä hyvän korvauksen, yritän ajatella että tämän takia käyn täällä. Edellisissä paikoissa sai paiskia töitä burn outin partaalla pienellä palkalla pitkiä päiviä, joten en ole ihan heti lähtemässä, ellei joku mielenkiintoisempi homma löydy, koittakaa keskittyä siihen työhön ja löytää siitä iloa ja jättää muut huonot puolet ja ikävät ihmiset omaan arvoonsa, näitä nyt varmaan riittää nykypäivänä monessa paikassa, jos hyviä puolia on enemmän niin kannattaa olla vaan tyytyväinen, hyvällä tuurilla saattaa löytyäkin työpaikka jossa on hyvä ilmapiiri mutta onko se työ ja palkka sellainen että siihen haluaisi vaihtaa? Koittakaa itse positiivisten ihmisten kanssa ylläpitää sitä hyvää ilmapiiriä oman jaksamisenne takia. Rahan takiahan loppujen lopuksi töissä käydään. 

Piti lisätä vielä että pitäkää vaikka kirjaa jos huomaatte asiatonta käytöstä ja raportoikaa johdolle, sillä ne asiat ratkaistaan, jos johtoa vähänkään kiinnostaa työyhteisön hyvinvointi, mutta itseään ei ainakaan kannata antaa kohdella huonosti, puolustakaa myös muita, mutta välttäkää konflikteja!