Lue keskustelun säännöt.
En halua seurustelua perinteisessä mielessä
30.11.2017 |
Lapseni on jo lähes aikuinen. Olen jo tottunut omaan aikaan ja tilaan. En halua seurustelua perinteisessä mielessä, jossa tulevaisuudessa häämöttää yhteinen asuntolaina ja lapsiperheen ruuhkavuodet. Se puoli elämästä on jo koettu, en halua käydä sitä läpi enää vaikka iän puolesta voisinkin.
Joten mitä järkeä on sitten seurustella? Tykkääköhän mies huonoa, jos vain totean, että seksisuhde käy mutten halua muuta. Asutaan vain kumpikin omassa kodissa ja tavataan jossain puolessavälissä. Jos olisin mies niin tuohan olisi tosi helppoa, ilmoitusasia. Miten te muut olette ratkaisseet asian?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on tapailusuhde. Ei mitään aikomusta seurustella tai muuttaa yhteen. Eri elämäntavat ja elämäntilanteet vain vaikeuttaisi yhteenmuuttoa. Miehellä sitä paitsi on oma talo kaukana keskustasta, jonne en halua muuttaa. Tapaillaan, ollaan välillä yötä toistemme luona, tehdään pikkureissuja. Tykätään toisistamme ja taidan kyllä rakastaakin häntä.