Miten toimitte kouluun menon kanssa, jos epäilette ettei lapsi ole oikeasti kipeä?

Jos olen oikein epäillyt niin olen sanonut, että käy koulussa kuulostelemassa oloa ja jos pahenee, niin mene terkkarille. Ja yleensä kyseessä ollut ns laiskamato (tai sitten nukkunut pommiin ja soittaessa mulle on niiiiin huono olo). Ehkä eka- tai tokaluokkalaisen kohdalla miettisin tarkemmin.

Eihän taustalla vain ole koulukiusaamista? Jos oma tukihenkilö (paras kaveri) on poissa niin kynnys mennä yksin kouluun saattaa nousta.

Antaisin jäädä kotiin ja selvittäisin oikea syyn.

Kertoisin että tänään voit jäädä pois mutta huomenna on mentävä. Lapsi ehtii asennoitua ja laukaista olonsa kun saa kertoa mikä mättää.

P.s. Aikuisenkin kannattaa jäädä töistä pois jos aamulla ahdistaa niin että itkettää ja oksettaa. Kuume ei ole ainoa hyvä syy olla pois vaan myös psyykkiset syyt on tärkeitä selvittää ja tilanne rauhottaa.

Jos ei usein tee tuota, niin antaa vain jäädä kotiin. Teen itsekin tuota joskus, kun töissäolo tuntuu liian raskaalta, ja tarvitsee 1-2 lomapäivää toipumiseen.

Tottakai lapsi saa sairastaa kotona silloin, kun on sairaana. Tänä aamuna vaan oli mielestäni selkeästi teeskentelyn makua. Oireet ilmaantuivat sen jälkeen, kun sai kaverilta viestin ettei tämä ole menossa kouluun. Epäilen, että lapsi kokeilee nyt mikä menee äidille läpi ja mikä ei. Puhekin muuttui dramaattisesti lähes kuiskailuksi kun ei jaksanut enää puhua, vaikka aiemmin tappeli kyllä pikkuveljen kanssa äänekkäästi. 

Kiusaamisesta ei ole kysymys, lapsella paljon kavereita luokalla / koulussa ja on reipas ja pidetty kaveri.

AP