Lue keskustelun säännöt.
KOKENEET KASVATTAJAT, nyt kaipaisin mielipidettänne!
10.10.2007 |
Esikoispoikani on 2v2kk, meillä on myös vauva 5kk. Hoidan myös ystäväni lasta, joka on 1v2kk. Hoitolapsi on meillä ma-pe täydet päivät.
Esikoisemme on alkanut häiriökäyttäytyä hoitolapsen aloitettua hoidon, eli noin 3kk sitten. Pikkusisarustaan kohtaan esikoinen ei ole koskaan osoittanut mustasukkaisuutta, vaan pikemminkin haluaa aina hoitaa vauvaa.
Esikoinen yrittää kaikin keinoin olla ilkeä hoitolapselle. Tönii, muksii ja jopa yrittää saada hoitolapsen tekemään asioita, joista itse joutuu arestiin, jotta laittaisin hoitolapsen arestiin (esim yllyttää huutamaan ruokapöydässä).
Kaikki sisällä olo aika menee riidellessä. Pihalla ja puistossa kaikki menee hyvin.
Mitä tässä pitäisi tehdä? Olen jopa miettinyt sitä, että hoitolapsi lopettaisi meillä. Onko ihan pöhkö ajatus? Tuntuu vaan, että esikoinen jotenkin kärsii tästä tilanteesta. Koskaan ennen tällaista ongelmaa ei ole ollut ja muiden lasten kanssa pärjää hienosti. Kokee ilmeisesti hoitolapsen vievän liikaa huomiotani häneltä pois.
Onko kenelläkään mielipidettä tilanteesta? Olisin kovin kiitollinen, tunnen itseni neuvottomaksi laittaessani lastani arestiin käytöksestä, joka johtuu siitä, että haluaisi vain olla enemmän kanssani.
Kommentit (8)
Miten olet lisännyt lapsesi huomioimista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hoitajan oma lapsi alussa töni, löi, nipisti satutti teki ihan kaikkea mahdollista kiellettyä jokaiselle lapselle ketä hänen äitinsä hoiti/piti sylissä/luki kirjaa. Oli niin mustasukkainen. Oppi kyllä ajan kanssa ja nyt leikkii todella hyvin, eikä ole tarvetta enää jatkuvalle äidin huomiolle. Sinuna en lopettaisi, lapsesi on opittava että hän ei ole ainut lapsi kenelle voit antaa hoivaa ja syliä. Menee varmasti ohi kun et vaan anna periksi.
mutta jos oman näkemykseni kertoisin kuitenkin...
En kyllä yhtään ihmettele, että lapsi reagoi, hän joutuu jakamaan yhtäkkiä sekä kotinsa että äitinsä kahden uuden lapsen kanssa kaikki päivät. Ja itsekin on aika pieni vielä. Jos ois mun asiani ja taloustilanne antaisi millään myöten, luopuisin hoitolapsesta ja katsoisin asiaa uudelleen ensi syksynä ja silloinkin ehkäpä hieman enemmän samanikäisen lapsen kanssa kuin tuo teidän esikoinen on, eli lapsi saisi leikkikaverin, ei " riesaa" . Mutta jos lopettaminen ei onnistu, koita järjestää sulle ja esikoiselle yhteistä, kahdenkeskistä aikaa viikonloppuihin ja iltoihin mahdollisimman paljon: puistoilua, lukuhetkiä, pientä askartelua ja " elämyksiä" . Mitä vaan keksit ja mistä tiedät, että lapsesi pitää.
tarpeeksi huomiojakajaa, ei siihen hoitolasta tarvita. Etenkin kun hoitolapsikin on noin pieni, ettei hänestä paljon ole seuraa omalle lapsellesi. Jos se vaan kivutta onnistuu (siis ystävän kannalta) niin lopettaisin hoitosuhteen.
na lapselle istua. Toki siinä nykyään käväisee välillä se hoitolapsi ja sen uskon esikkoa korpeavan.
Tuntuu, että olemme luisuneet oravanpyörään tämän asian kanssa. Kaikki aika menee tappelemiseen. Kiikutan sadepäivinä esikoista noin 10 kertaa tunnissa arestiin. Se tuntuu pahalta.
Aamulla poika on hyväntuulinen ja sitten kun hoitolapsi tulee, niin naama kääntyy ympäri ja ääni muuttuu marisevaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun 4-v tyttö haluaa päiväkotipäivän jälkeen puolen tunnin sylittelyn. Jos äksyilee, niin riittää kun kysyy, etä otettaisko puolen tunnin syli-istunto. Ja oikeasti kun katsoo kellosta sen puoli tuntia, niin kummasti rauhoittuu lapsi ja äiti. Katellaan samalla kirjaa tai tv:tä tai vaan ulos ikkunasta...Mut en kyllä kuulu tuohon kokeneet-sarjaan.. :)
Nyt kun luin ketjun läpi, niin luulen tietäväni mitä minun on tehtävä.
Onneksi hoitolapsella on tarhapaikka valmiina ja meidän taloudelinen tilanne antaa hoitosuhteesta luopumisen periksi.
Harmittaa vaan hoitolapsenkin puolesta kun on vasta niin pieni ja tällainen kotihoito järjestely olisi ollut hänellekin varmasti paras vaihtoehto. Tosin eihän tämä hänellekään hyvä ole, kun koko ajan joku yrittää kiusata.
T: Ap
toki saa).