Saunan fysiikka

Tuo riippuu ainakin saunan ilman ja kiukaan lämpötilasta, ilmankosteudesta, kiukaan massasta ja saunan tilavuudesta. Normaalissa puulämmitteisessä saunassa, jossa lämpötila on siinä 70-85 astetta ja kosteus kohtuullinen, löylyn heittäminen vaikuttaa lämpötilaan hyvin vähän. Sellaisessa saunassa, jossa on kertalämmitteinen kiuas, lämmitetään aluksi lähinnä kiuasta. Saunan ilma pysyy viileämpänä. Silloin kiukaalta tuleva höyry siirtää varsinkin saunomisen alkaessa energiaa kiukaasta ilmaan ja ilma lämpenee. Toisaalta hyvin kuuma ja kuiva kerrostalosauna, jossa parin kuution tilassa on sähkökiuas, lämpenee helposti noin 100 asteeseen ja jäähtyy 10-15 astetta sitten kun alkaa heitellä löylyä.

Paha sanoa, kun en ole mittaillut muuten kuin katsomalla saunamittaria; nousee sen mukaan. Tosin kostea ilmanala johtaa lämpöä paremmin kuin kuiva. (Lämpökaapissa nesteen lämpötila nousee hitaammin kuin vesihauteessa.) Meitillä on pyritty se sauna pitämään 70-80 asteessa, joten yli 100 asteen löylyistä ei ole kovastikkaan kokemuksia.

Tuohon kosteariepu juttuun sanoisin, itsekin aikoinaan aiheeseen perehtyneenä, että se mittarilukema on alhaisempi siinä kostealla rievulla päällystetyssä mittarissa silloin, jos sitä liikutellaan/ puhaltimella aiheutetaan ilmavirtaa. Käypi vähän samantapainen ilmiö kuin pakkasen vaikutuksen kasvu tuulennopeuden kasvaessa. Veden haihtuminen sitoo energiaa itseensä, mutta perusmittari ei havaitse "tuulettomissa" olosuhteissa sen rievun vaikutusta kovinkaan herkästi.

Taloyhtiöiden saunoissa sen kuumuuden tunteen saa toisaalta alemmaksi, jos heittelee sinne kiukaalle reilusti vettä ennen löylyihin menoa. (Kiuas jäähtyy, ilmankosteusarvot ja löylymukavuus paranee). Kuivassa ja kuumassa kun iho tuppaa hikoilemaan hitaammin kuin olisi tarve ja "viileyttävää" nestekerrosta ei ehdi syntyä; alkaapi nahka kurjasti kiristää.

En tiedä voiko tästä suoraan päätellä asiaa, mutta ainakin taloyhtiöiden saunoista on tuttu semmoinen ilmiö, että löylyhuoneessa on aina huomattavasti kuumempi jos pari kylpijää on jättänyt saunomiset väliin. Tosin tällöin myös saunan suhteellinen kosteus on huomattavasti pienempi. Tämä nyt on tämmöisellä ihotuntumalla tehtyä havainnointia, asian tieteellisestä puolesta kun en mitään ymmärrä.

Muistelen, että tekussa olisimme energiatekniikan labroissa mitanneet lämpötilaa sekä kuivalla että kosteaan riepuun käärityllä mittarilla. Ja riepuun kääritty olisi antanut alhaisempia arvoja...

"Kosteuden mittaus onnistuu myös ns. kuivan ja kostean lämpömittarin avulla. Kuiva lämpötila luetaan tavallisesta lämpömittarista. Kostea lämpömittari on kuivan lämpömittarin kaltainen, mutta niiden nestekuula on verhottu kostealla kankaalla ja niitä tuuletetaan kosteuden haihduttamiseksi. Veden haihtumisessa sitoutuu lämpöä, joten kostea lämpötila on ilman kosteussisällöstä riippuen aina yhtäsuuri tai pienempi kuin kuiva lämpötila. Näiden lämpötilalukemien avulla saadaan ilman kosteus määritettyä taulukoista tai laskemalla."

Otin lämpömittarin saunaan mukaan, kun sattui sellainen olemaan, tosin ei kovin tarkka. Yhden asteen tarkkuudella on näyttö.

Lauteelta mitattattaessa lämpötilao oli vajaa 80 C. Kun heittää loylyä lämpömittari kipuaa pari astetta kuumemmaksi. Ei siis kovin paljon. Sauna-systeemissä on suurin osa lämpömäärästä keskittunyt kiukaaseen. Kun löylyvesi höyrystyy jakaantuu lämpöä kuikaasta ympäröivään ilmaan leviävän höyryn mukana. Niin kuin jo todettiin. Siis jos se lämpötila on alle 100C ilmassa.

Mielenkiintoinen juttu onkin sitten se tosiseikka, miksis löylyn heittäminen tuntuu niin kuumalta, vaikka nimim. lierik mittasikin lämpötilan heilahtavan vain asteen verran! Aikas herkkä tuntoaisti, eh?

Jippo piilee siinä, että veden höyrystyminen sitoo valtavasti energiaa kiukaan kivistä, ja vesihöyry kuljettaa tätä "piilevää" energiaa mukanaan. Kun vesihöyry - jonka lämpötila ei välttämättä poikkea mainittavasti saunan lämpötilasta - kohtaa kylmän pinnan, se alkaa välittömästi tiivistyä takaisin vedeksi. Ihminenhän on vain 37-asteinen, mikä on sangen kylmä verrattuna saunan lämpötilaan. Kun vesihöyry tiivistyy takaisin vedeksi, se luovuttaa kiukaasta saamansa piilevän energian ympäristöönsä. Ja sekös polttaa.

Miksis sitten se lämpömittari ei heilahda rajummin samasta syystä? Syyhän on tietysti siinä, että lämpömittarin lämpötila on sama kuin saunankin, joten vesihöyryllä ei ole mainittavaa syytä alkaa tiivistymään sen pinnalle.

Mikä on kuumin sauna, missä olette kylpeneet. Pohjois-Karjalassa lämmitettiin kerran saunaa keskellä päivää (vaneriseinät ja iso Narvi-kiuas). Ei keritty itse kylpeä, kun otettiin aurinkoa keskellä lampea kelluvalla rannasta irrotetulla laiturilla, mutta aina joku kävi lisäämässä puita.

No isä tuli kalasta ja käskin mennä saunaan, jos siellä vielä olisi löylyä. Menin hetken päästä perässä ja isä oli kumarassa saunajakkaralla. Mittarissa oli 130° ja shampoopullot ihan venkuraksi vääntyneitä.

Eräs toinen kerta makasin kiukaan päällä selällään, mutta se olikin . . . jo toinen juttu.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on kuumin sauna, missä olette kylpeneet. Pohjois-Karjalassa lämmitettiin kerran saunaa keskellä päivää (vaneriseinät ja iso Narvi-kiuas). Ei keritty itse kylpeä, kun otettiin aurinkoa keskellä lampea kelluvalla rannasta irrotetulla laiturilla, mutta aina joku kävi lisäämässä puita.

No isä tuli kalasta ja käskin mennä saunaan, jos siellä vielä olisi löylyä. Menin hetken päästä perässä ja isä oli kumarassa saunajakkaralla. Mittarissa oli 130° ja shampoopullot ihan venkuraksi vääntyneitä.

Eräs toinen kerta makasin kiukaan päällä selällään, mutta se olikin . . . jo toinen juttu.

:Dddddd

Nousee koska tulee kuuma

Up

Lämpötila laskee.

Kuuma vesihöyry tulee iholle ja sen lämpökapasiteetti on paljon suurempi kuin kuivan ilman. Vesihöyry myös blokkaa hikoiluun perustuvan lämpötilan regulointisysteemin koska toimiakseen ilman kosteuden täytyy olla alle 100 %.