Onko lapsen syöttäminen reilusti ylipainoiseksi pahoinpitelyä?

Mun mielestä on. Samalla tavalla kun se on eläinrääkkäystä syöttää vaikka koira sellaiseksi ettei se pysty kävelemään kunnolla.

No missäs menisi sitten se ero, että onko se normaalia lapsen pyöreyttä vai tehdäänkö lasu?

Normaali lapsenpyöreys ja lihavuus on eri asioita.

Mutta moni vanhempi kyllä vetoaa lapsenpyöreyteen siinäkin vaiheessa kun sisäelinten ympärille on kertynyt vararengas.

Surullista lähinnä. Lapsen ruokailuun on vielä helppo vaikuttaa, mutta jos niin ei tee, onkin sitten aikuisiällä vaikeempaa.

Vierailija kirjoitti:

No missäs menisi sitten se ero, että onko se normaalia lapsen pyöreyttä vai tehdäänkö lasu?

Lihavuus ei ole normaalia lapsen pyöreyttä. Siinä vaiheessa, kun liikkuminen on vaivalloista lihavuudesta johtuen. Eli todella lihavasta voisi tehdä lasun, ei lievästi ylipainoisesta.

Monelle ruoka on tapa osoittaa rakkautta. Nytkö lapsen rakastaminenkin on lasun paikka? Eikä vanhempi voi sille mitään jos teini syö kaapit tyhjiksi!

Eikös tässä sitten pitäisi ottaa perhe tarkkailuun jo synnärillä jos äiti on reilusti ylipainoinen? Siitähän on tehty tutkimuksia, että reilu ylipaino (normaalien raskauskilojen lisäksi) on yksi tekijä, mistä voi ennustaa, että lapsesta tulee ylipainoinen.

.

Minä en oikein osaa sanoa missä kohtaa lapsen ylipaino voisi olla normaalia, varsinkin kun se jatkuu vuodesta toiseen. Itse olin vain hieman pyöreä, mutta kuitenkin ylipainoinen, koska kodissa osoitettiin tunteita ja ratkottiin stressiä syömällä. Näin aikuisenakin se paino stressaavina aikakausina pyrkii nousemaan siihen lievään ylipainoon. Kehokin tavallaan oppii siihen että se on se normaalipaino. Ahdistustahan tuosta tulee itsessään.

Ei ole pahoinpitely, herranjestas taas näitä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole pahoinpitely, herranjestas taas näitä.

Millä perusteella ei ole, jos lapselle on ylipainosta terveyshaittaa (henkisestä puolesta nyt puhumattakaan!) ja vanhemmat tietävät että lapsi vaan lihoo heidän ruokavaliollaan, mutta eivät muuta toimintaansa?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole pahoinpitely, herranjestas taas näitä.

Mitä se sitten on, jos ajatellaan, että se altistaa lapsen monille fyysisille ongelmille ja sairauksille, ja pahimmillaan lyhentää elinikää radikaalisti? Nykyään maailmalla (etenkin Amerikassa) on jo 10-vuotiaita, joille on pahimmillaan kehittynyt jo rasvamaksa ruokavalion takia!

Lapsirääkkäystä. mutta niin monesti on että kun vanhemmat on plösöjä niin lapsestakin tulee suurella todennäköisyydellä yhtä tankki. Valitettavaa mutta totta. Jos on joku kilppari sairaus tai muu niin fine, mutta jos ei ole terveydellistä syytä miksi on ylipainoinen, niin kyllä kumma juttu on. Jos syö liikaa kuluttaa enemmän, jos liikkuu vähemmän syö vähemmän. As simple as that, Sori en vihaa ihmisiä eikä mulla oo ylipainoisia mitään vastaan mulla on ystäviäkin jotka on vähän painavampaa sorttia mutta faktat pöytään.

Tiedän tapauksen jossa lapsen graavi ylipainoisuus, siihen johtaneet ruokailutottumukset (tyyliin kylmiä nakkeja ja keksejä on ihan validi, toistuva päivällinen) ja vanhemman kyvyttömyys reagoida asiaan oli yksi lastensuojelun asiakkuuden ja lopulta huostaanoton harkinnan peruste. Ei ainoa mutta siellä joukossa. Katsottiin että vanhempi ei huolehtinut lapsen terveydestä.

No kirjoitti:

Lapsirääkkäystä. mutta niin monesti on että kun vanhemmat on plösöjä niin lapsestakin tulee suurella todennäköisyydellä yhtä tankki. Valitettavaa mutta totta. Jos on joku kilppari sairaus tai muu niin fine, mutta jos ei ole terveydellistä syytä miksi on ylipainoinen, niin kyllä kumma juttu on. Jos syö liikaa kuluttaa enemmän, jos liikkuu vähemmän syö vähemmän. As simple as that, Sori en vihaa ihmisiä eikä mulla oo ylipainoisia mitään vastaan mulla on ystäviäkin jotka on vähän painavampaa sorttia mutta faktat pöytään.

No monestihan ne vanhemmat ei suostu näkemään ongelmaa, vaan näkevät vain "terveen, hyvin syövän lapsen", koska ongelman tunnustaminen tarkoittaisi sitä, että jossain kohtaa kasvatusta on menty pieleen. Etenkin kun sitten lapsen ruokavalion muuttamiseksi pitäisi muuttaa koko perheen ruokavaliota, ja itse tykkää siitä vaaleasta leivästä ja majoneesista aamupalalla.

Vierailija kirjoitti:

Jos on, niin miten asiassa tulisi edetä? Pitäisikö lapsi esim ottaa huostaan, jos hän kodin ruokatottumusten takia painaisi kolme kertaa enemmän kuin normaalit ikätoverinsa? Minkä ikäisen kohdalla menisi se raja, että on syytä syyttää lasta/nuorta itseään ylensyönnistä ja herkuttelusta? Onko esim. teinin ronski ylipaino teinin oma vika, kun syö ja herkuttelee ehkä jopa vanhemmilta salaa vaikka häntä on valistettu ylipainon vaaroista, vai onko se vanhempien vika jos vanhemmat antavat rahaa herkkuihin tai ostavat niitä kotiin, ja ostavat pelikoneet ja puhelimet minkä ääressä istutaan paikallaan herkut kainalossa?

Mitä mieltä olette?

Pitäisi tehdä ohjelma lapsen laihduttamiseksi ja jos sitä ei noudateta, niin lapsi huostaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on, niin miten asiassa tulisi edetä? Pitäisikö lapsi esim ottaa huostaan, jos hän kodin ruokatottumusten takia painaisi kolme kertaa enemmän kuin normaalit ikätoverinsa? Minkä ikäisen kohdalla menisi se raja, että on syytä syyttää lasta/nuorta itseään ylensyönnistä ja herkuttelusta? Onko esim. teinin ronski ylipaino teinin oma vika, kun syö ja herkuttelee ehkä jopa vanhemmilta salaa vaikka häntä on valistettu ylipainon vaaroista, vai onko se vanhempien vika jos vanhemmat antavat rahaa herkkuihin tai ostavat niitä kotiin, ja ostavat pelikoneet ja puhelimet minkä ääressä istutaan paikallaan herkut kainalossa?

Mitä mieltä olette?

Pitäisi tehdä ohjelma lapsen laihduttamiseksi ja jos sitä ei noudateta, niin lapsi huostaan. 

Eli lastensuojelun avohuollon tukitoimena koko perheen käynti lääkärille ja ravitsemusterapeutille, ja sitten sosiaalityöntekijät seuraisi vaikka kerran kuussa onko ruokavaliossa pysytty? Katsottaisiinko tulos sitten ihan vaan lapsen painosta, eli jis lapsi ei ole laihtunut, vaikka vanhemmat väittävät, että ruokavaliossa on pysytty, niin onko se saman tien rasti ruutuun että vanhemmat valehtelee ja lapsi otetaan huostaan?

Äidin paino ei välttämättä korreloi lapsen painon kanssa. Entinen naapurini on ollut nuoresta asti yhtä pitkä kuin paksukin eli sairaalloisen lihava. Mutta kas kummaa, lapsi, nyt jo koululainen, on aina ollut hoikka poika. Ettei vaan olisi isältään perinyt hoikkia geenejä!

On kieltämättä aiheellista kiinnittää huomiota lihaviin lapsiin, mutta annetaan asiantuntijoiden tehdä se, sillä asia ei ole niin yksinkertainen kuin te mammat kuvittelette. Ennen mitään dieettejä ja vanhempien syyllistämisiä olisi tehtävä perusteellinen tutkimus, onko lihomisen taustalla kenties joku lääketieteellinen syy, jonka hoitaminen saattaa pudottaa myös liikakilot. Jos mitään hoidettavaa syytä ei löydy, silloin tietenkin on kiinnitettävä koko perheen ravitsemukseen huomiota ja pantava se asiantuntijan avulla uusiksi. Tehtävät muutokset ovat lopullisia eli entiseen ei ole paluuta, mikä aikuisillekin laihduttajille on se suurin koetinkivi. Kun tavoitepaino on saavutettu, niin palataan vanhoihin tottumuksiin, ja kohta läskit hyllyvät taas.

Aika härskiltä kuulostaa, jos esim koulusta alettaisiin tehdä lasuja vain lapsen ulkonäön perusteella.

Minä tein tästä kerran aloituksen, mutta se poistettiin.

Eli sukulaiseni on perheestä, jossa lihavuus kulkee suvussa. Kun kävin heillä eka kertaa syömässä, tajusin mistä se johtuu: kaikki (epäterveelliset ainekset) paistettiin rasvassa ja rasvarasvarasva. Olin itse hoikka, koska meidän toisen puolen suvussa taas kulkee hoikkuus, sekä onnekas että ruokavaliolla saatu. Lisäksi harrastin liikuntaa ja muutenkin olin liikkuvainen ja energinen lapsi. Heidän ruokansa vain ei maistunut minulle (liika rasva, liika makeus), vaikka täti yrittikin tehdä hyvää ruokaa ja "saat sinäkin kerrankin syödäksesi kun olet liian laiha". Hän näki vain hoikkuuteni ja luuli, etten saa syödä. Yritin kohteliaisuuttani syödä.

Sitten kun heidän poikansa sai lapsen, niin mentiin sen synttäreille. Seurasin aivan kauhulla vierestä, kun lapsi yritti päästä pois syöttötuolista ja kauhun katse silmissään yritti syödä, kun äitinsä tuputti ruokaa ja oli vihainen, että et pääse pois ennenkuin kaikki on syöty. Lapsi oli selvästi jo ylipainoinen ja äitinsä sellainen tossukka, että noudatti anoppinsa ohjeita syömisten suhteen. Lapselle oli kasattu isompi annos kakkua kuin mitä itse olin ottanut, normaalipainoisena aikuisena.

Nykyään ovat kunnostautuneet koko perhe eivätkä kuuntele anopin ohjeita. Jospa tuohon loppui sen suvun "suvussa kulkeva lihavuus".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on, niin miten asiassa tulisi edetä? Pitäisikö lapsi esim ottaa huostaan, jos hän kodin ruokatottumusten takia painaisi kolme kertaa enemmän kuin normaalit ikätoverinsa? Minkä ikäisen kohdalla menisi se raja, että on syytä syyttää lasta/nuorta itseään ylensyönnistä ja herkuttelusta? Onko esim. teinin ronski ylipaino teinin oma vika, kun syö ja herkuttelee ehkä jopa vanhemmilta salaa vaikka häntä on valistettu ylipainon vaaroista, vai onko se vanhempien vika jos vanhemmat antavat rahaa herkkuihin tai ostavat niitä kotiin, ja ostavat pelikoneet ja puhelimet minkä ääressä istutaan paikallaan herkut kainalossa?

Mitä mieltä olette?

Pitäisi tehdä ohjelma lapsen laihduttamiseksi ja jos sitä ei noudateta, niin lapsi huostaan. 

Eli lastensuojelun avohuollon tukitoimena koko perheen käynti lääkärille ja ravitsemusterapeutille, ja sitten sosiaalityöntekijät seuraisi vaikka kerran kuussa onko ruokavaliossa pysytty? Katsottaisiinko tulos sitten ihan vaan lapsen painosta, eli jis lapsi ei ole laihtunut, vaikka vanhemmat väittävät, että ruokavaliossa on pysytty, niin onko se saman tien rasti ruutuun että vanhemmat valehtelee ja lapsi otetaan huostaan?

Tottakai, koska lapsen vartalo noudattaa fysiikan lakeja ja se laihtuu jos ei saa riittävästi ravintoa.