Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Eläimen tuhkaaminen, yhteistuhkaus vai erikseen ja kotiin uurna?
Nimimerkki (ei pakollinen)
22.09.2017 |
Moni lienee valitsee rakkaalle eläimelleen erillisen tuhkauksen ja ottaa tuhkat uurnassa kotiin. Jotkus sirottelevat tuhkat jonnekin, toinen säilyttää uurnat tallessa.
Itse olen tänään tämän päätöksen edessä, erittäin rakkaan kissani kanssa. Ennen olen tuhkannut ja säilyttänyt uurnat. Jokunen vuosi sitten kuitenkin luovuin uurnista. Ei niissä kissa elä, ja kissat ovat sydämessäni tallessa, jopa niin, että kyyneleet tulevat silmiin.
Taidan tänään valita yhteistuhkauksen. Rakas kissani ei tästä tiedä mitään. Jotkut väittävät että muilla eläimellä, kuin ihmisellä, ei ole sielua - on se vaan ihme nisäkäs muiden joukossa - mutta itse uskon että eläimillä on sielu. En kuitenkaan usko, että sielu, niin ihmisen kuin eläimen, on kuoleman jälkeen missään yhteydessä kuolleeseen ruumiiseensa. Siksi tuntuu turhalta tuhkauttaa kuollutta erikseen, ja ottaa sen tuhkat kotiinsa. Varsinkin kun ilmeisesti voi olla hyvinkin mahdollista, että saat tuhkat jotka kuuluvat jollekin toiselle kuin rakkaalle pois menneelle lemmikillesi.
Mielipiteitä kiinnostaisi kuulla. Olenko julma ihminen ja miksi? Uskotko että eläimen mahdollinen sielu liittyisi jotenkin poltettuun entiseen ruumiiseensa?
Kommentit (8)
Jos olet antanut aiemmat tuhkat pois, niin turhaan otat noitakaan ja sitten tulevaisuudessa kriiseilet niiden hävittämisestä. Kuten sanoit, se kissa ei ole siinä uurnassa.
Jos haluat konkreettisia muistoesineitä, niin leikkaa vaikka kissalta karvatupsu ja teippaa valokuvan yhteyteen tai maalaa/teetä maalaus kissastasi.
Itse en usko sieluun eläimellä tai ihmisellä. Aivotoiminta on se missä "sielu" ja persoona sijaitsevat ja kuollessa se loppuu ja palataan samaan olotilaan, kuin ennen syntymää. Jokainen kuitenkin uskoo mihin haluaa, mutta julmaa sinusta ei saa tuon perusteella.
Tsemppiä tähän päivään, oma kissanikin meni omenapuun alle aika tasan vuosi sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten/miksi kuolleen eläimen sielu jää kuolleen ruumiinsa luoksi ilman hautausta/turhkaamista, jotka eivät ole osa luonnollista toimintaa? Molemmat tavat ovat ihmisten keksimiä.
En vinoile, mutta jonkinlaista logiikkaa olisi tärkeää olla mukana.
Karjakko kirjoitti:
Minä uskon että eläimen sielu voi jatkaa matkaa eteenpäin vasta kun ruumis on haudattu tai poltettu. Itsellä useampi uurna kotona. Ihan vain muistojen tähden..
Yhteistuhkaus ja levitys Hyvinkäällä olevaan eläinten tuhkausmaahan, puistoon.
Muistot mun rakkaista lemmikeistä ei ole missään tuhkapytyssä vaan sydänmessä ja valokuvissa.
Voimia!
Minulle ensimmäisen koiran, joka kuoli vuosi sitten, tuhkat siroteltiin järveen ja uurna jäi perheellemme muistoksi. Uurnassa on koiramme kuva.
P.S. itketti pelkkä tekstin kirjoittaminen.
Erkki M Nimi (pakollinen ei) kirjoitti:
Miten/miksi kuolleen eläimen sielu jää kuolleen ruumiinsa luoksi ilman hautausta/turhkaamista, jotka eivät ole osa luonnollista toimintaa? Molemmat tavat ovat ihmisten keksimiä.
En vinoile, mutta jonkinlaista logiikkaa olisi tärkeää olla mukana.
En minäkään tajua. Vaikka en sieluun usko, niin miksi mielestäsi esim. villieläimen tai syödyn/teurastetun sielu jäisi jumiin? Kaikki kyllä lopulta palaa maahan tavalla tai toisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä kirjoituksia edellä.. Kissani nukkui ikiuneen viikko sitten, itkettää joka päivä...hän on sydämessäni ja kuvissa. Yhteistuhkaukseen annoin mennä, itse en suosi uurnaan laittoa.
Minun kaikki koirani on yksilötuhkattu ja uurnat olen laittanut sitten sukuhautaan sitä mukaa kuin ihmis-sukulaisia on kuollut.
Alue: Aihe vapaa
Minä uskon että eläimen sielu voi jatkaa matkaa eteenpäin vasta kun ruumis on haudattu tai poltettu. Itsellä useampi uurna kotona. Ihan vain muistojen tähden..