Entäs pojalle nimeksi Arnold

Munkkirinkeli sokerikuorrutuksella.

Lempinimeksi sitten iso Arska ja synttäreillä tarjotaan donitseja joka vuosi.

Jostain syystä tulee mieleen joku vanha kotimainen elokuva, jossa värisellä äänellä puhuvan leskiäidin tai yh-äidin poika on nimeltään Arnold. Poika on komea, mutta tunteeton. Hän hylkää äitinsä köyhäintalon nurkkaan ja elää itse huikentelevaista elämää käyttäen hyväkseen niin naisia kuin miehiäkin. Eihän tälläistä elokuvaa kai ole, mutta mielikuvitus vähän otti ravia.