Lue keskustelun säännöt.
älä mene puhumaan sairaanhoitajalle tms. omaisesi asioista vaikka hän niitä hoitaisikin mikäli hän on vapaalla
01.06.2017 |
Toimin vanhusalalla, ja usein hoitamieni asiakkaiden omaisia tulee keskustelemaan esimerkiksi kaupassa läheisensä hoidosta. Siitä, kuinka läheisellä on vaikeuksia kotona/palvelutalossa tai jossain on jotain vikaa. Kyllä ymmärrän, että se varjostaa omaisen elämää suurelta osalta, mutta minä en yksinkertaisesti halua miettiä niitä asioita vapaa-ajalla kun jo työssäni niitä joudun hoitamaan. Yritän aina kertoa, että en ole töissä nyt, ja ohjaan ottamaan yhteyttä työaikana, varsinkin kun välillä olen täysin väärä henkilö jolle yritetään asiasta puhua (minulle on tultu puhumaan sen vuoksi, että läheinen on kaatunut palvelutalossa ja asioita ei hoideta oikealla tavalla, mikä taas ei kuulu minulle), mutta hyvin harva ottaa tästä onkeensa. "Olet nyt siinä niin etkö voisi kuitenkin kuunnella ja hoitaa" no en voi. Ne asiat eivät kuulu minulle vapaalla. Kyllä, ylitöitä monesti teen asiakaskäyntien osalta, mutta jos työt ovat loppuneet ja olen kaupassa/kirjastossa/jopa koulun vanhempainillassa, niin en voi hoitaa läheisesi asioita. En kuitenkaan voi sanoa hirveän napakasti vastaan, koska silloin minusta aletaan tehtailla valituksia. Been there, done that (tässäkin asiassa sanoin vain, että minä olen nyt vapaalla, joten et voi tulla kyselemään näistä asioista kun en voi tässä kirjastossa kirjoja lainatessa niitä asioita hoitaa. Sitten kerroin työaikani, ja sanoin, että sen puitteissa voi soittaa. Valitukseen kirjattiin minun olleen vihamielinen jne., koska tuo ihminen tietenkin liioitteli sanojani ja jopa täysin valehteli sanomisistani, koska ei saanut haluamaansa vastausta asiaan). Kuten jo aikaisemmin sanoin, että ymmärrän asian varjostavan omaisen elämää suuresti, mutta minä en halua sitä varjostamaan omaa elämääni, koska minulla on omakin perhe jonka asioita minun pitää hoitaa, enkä voi ottaa juuri sinun isäsi/äitisi/setäsi/tätisi/you name it asioiden hoitamista elämäntehtäväkseni. Minulla on myös perheeni lisäksi muitakin potilaita töissä, joiden asiat minun pitää hoitaa.
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
40v hoitotyötä tehneenä olen niin samaa mieltä vaikka olenkin kir.osastolla ollut aina töissä.Nuorena hoitajana ihmiset/sukulaiset ahdistivat hyvin usein sairauksillaan,läheistensä sairauksilla ym eikä mistään muusta juurikaan keskusteltu tiettyjen ihmisten kanssa."Paras" miehen kummisetä joka jouluaattona kaivoi kaikki sotilassairaalan aikaiset paperit esiin eikä muuta keskusteltavaa sitten ehditty ottaakaan esille.Siinä 3 vuotias tyttäreni itku silmissä sai väistyä.Kyseessä kuitenkin aivan fiksu vanhempi mies.Ajatteli asiaa varmaan ihan kohteliaisuutena?
Joo, tämä on kanssa toinen. Sitten kun pitää postilaatikolla yrittää karistaa naapurin emäntää pois kannoilta kun haluaisi että katson verikokeensa tai joidenkin kuvausten tulokset kun ei ymmärrä että lääkäri kyllä soittaa niistä. Kaikki tunkevat tuloksia silmille ja pyytävät tulkitsemaan ja minä yritän selittää, että en oikeasti edes halua tietää naapurin emännän siskon veriarvoja. Anoppia olen auttanut, jos jotain on tullut, kun on minulle aina ollut erittäin kiltti ja ystävällinen eikä koskaan vaadi mitään, ja nämäkin ovat olleet aina esim. jotain lappujen vaihtelua paikasta johon ei ole itse ylettynyt. On ollut tosi suurena osana meidän perheen elämää hyvällä tavalla, ja suonut minulle paljon vapaata kun on ottanut lapset hoitoon, joten se on vähintä mitä voin tehdä. Samaa linjaa vedän muiden kanssa, eli ellen oikeasti ole tosi läheinen, niin en puutu, enkä hirveän mielelläni tarkastele muiden tuloksia, vaan kerron, että oma lääkäri soittaa kyllä ja kertoo asiat, kun on tapausta tutkinut ja tietää enemmän kuin minä.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen terveyskeskuslääkäri, ja ihan kauppareissulla tullaan pyytämään bentsoreseptin uusintaa, vaikka en muista ihmistä koskaan nähneenikään. Sitten on näitä sukulaisia, jotka tulevat kiittelemään "meidän Teuvon" hoidosta, eikä minulla ole aavistustakaan, kenestä on kysymys. Terveyskeskuksen käytävällä ohimennen joku kysyy, että mitäs ne hänen muistiverikokeet näytti. Hyvin usein potilaat luulee, että muistan heidän asiansa sairaskertomusta katsomatta.
Itse olen alun alkaen ottanut sen kannan että en hoida naapuruston asioita vapaa-aikanani, ja sukulaistenkin asioita vain rajoitetusti. Vanhalle monisairaalle äidilleni olen tehnyt invapysäköintilupaan ja vaikeavammaisten kuljetuspalveluun todistuksen - kas kun hoitava lääkäri sanoi, että hän ei tee, mies kyllä kuljettaa. Mutta kun se ei kuljeta.
Etkö ole jäävi lausuntoja antamaan oman äitisi etuutta varten?
Luin vain ensimmäisen rivin, mutta luulisi, että kuka tahansa ymmärtää, että tuo ei ole ok. Täytyy olla täysi tampio, että menee vapaalla puhumaan jollekin hoitajalle ihmisen asioista.
40v hoitotyötä tehneenä olen niin samaa mieltä vaikka olenkin kir.osastolla ollut aina töissä.Nuorena hoitajana ihmiset/sukulaiset ahdistivat hyvin usein sairauksillaan,läheistensä sairauksilla ym eikä mistään muusta juurikaan keskusteltu tiettyjen ihmisten kanssa."Paras" miehen kummisetä joka jouluaattona kaivoi kaikki sotilassairaalan aikaiset paperit esiin eikä muuta keskusteltavaa sitten ehditty ottaakaan esille.Siinä 3 vuotias tyttäreni itku silmissä sai väistyä.Kyseessä kuitenkin aivan fiksu vanhempi mies.Ajatteli asiaa varmaan ihan kohteliaisuutena?