KOVA!!! vauvankuume,mut olen masentunut!

Miksi et saisi? jos ensin hoidat itsesi kuntoon tai ainakin parempaan kuosiin ja koitat vielä jaksaa odottaa raskautumista? Pois ne eivät toisiaan sulje.

ja tärkeämpää onkin miettiä, voiko äiti olla kokonaan ilman lääkkeitä raskausajan, vai onko parempi syödä edes mahdollisimman pienellä annostuksella.



Tärkeää kuitenkin olisi, että psyyke on kunnosa, kun lasta alkaa suunnittelemaan. Vaativaa hommaa!! Itselläni lääkitys ollut jo kauan ja nyt 5kk ikäinen vauva.

Mä pelkän jos masennus tule takas kun olen raskaana , kun mua masentaa kaikki mitä oli ennen tai siis mitä on tapahtunut (traumatiset kokemukset)

Soitto teratologiseen tietopalveluun kannattaa näissä lääkeasioissa! Sieltä saa tosi hyvää ja asiantuntevaa palvelua, jos kiinnostaa mitkä lääkkeet sopii raskauden aikana käytettäviksi.



Itselleni suositeltiin, että lääkitys kannattaa pikkuhiljaa lopettaa ennen synnytystä, " jotta vauvalle ei tule vieroitusoireita.." . Samalla sitten ajateltiin, että kokeilisin olla ilman kokonaan, kun kerran täytyi lääkitys jättää pois.



Tämä oli jälkikäteen ajateltuna virhe.. Oireet palasivat entistä pahempina noin 3kk synnytyksestä. Nyt sitten aloitin lääkityksen uudelleen. Syön niitä tosin lähinnä paniikkihäiriöön.

Nää nykyiset (serotoniini) lääkkeet kyllä ylensä auttavat ja pitävät oireet kurissa. Ja ne eivät aiheuta riippuvuutta!

voi oikeasti olla myös raskaampaa kuin kokemattomana arvaatkaan. Et myöskään saa mieheltäsi rakkautta enempää vain siksi, että synnyttäisit hänelle lapsen. Et välttämättä onnistu äitinäkään niin hyvin, kuin etukäteen kuvittelet. Äläkä vaan kuvittele, että olisi hienoa saada lapsi, joka rakastaisi sinua ehdoitta.



Olen kuullut nämä syyt saada lapsi yhdeltä toiselta masentuneelta, joka yritti paikata omaa oloaan vauvakuumeella. Hän sai vauvan, mutta vauva ei saanutkaan energistä, tyytyväistä äitiä vaan sellaisen huokailevan ja pettyneen.

eli varmaan jonkinlainen aineenvaihduntahäiriö aivoissa. En pärjää ilman lääkkeitä. Yritys ollut käynnissä jo hyvissä ajoin ja olen lääkärin seurannassa. Aion olla ilman lääkkeitä 2-3 viikkoa ennen oletettua synnytystä. Aiemmin ajattelin että raskauduttuani lopetan lääkityksen ja yritinkin jo kertaalleen lopettaa. En vain pystynyt elämään ilman lääkkeitä ja lääkäri varoittikin että lääkkeettömyydestä on varmasti enemmän haittaa kuin hyötyä raskauden aikana.

Yritys ollut käynnissä jo Hyvän Aikaa.

Sen verran sanon, että minä jouduin turvautumaan lääkkeeseen raskausaikana, käytin Cipramil-lääkettä ja nyt lapsi on 4-v. ja on mielestäni rahtusen vilkkaampi kuin muut ikätoverinsa.



Nyt uskaltauduin viimein toista raskautta yrittämään ja olen päässyt sen kriittisen masennusvaiheen ohi ja ilman lääkkeitä selvisin. :)

Ne ensimmäiset 12 viikkoa olivat yhtä helvettiä, mutta nyt paistaa taas päivä risukasaani.