Miten oikein pääsette eteenpäin, jos tuntematon

Heleposti. Ei vaan välitä tuntemattomien huuteluista.

I'm sexy and I know it!

Kerron jollekin läheiselle saadakseni tukea. Harmi vain, ettei moni usko, "kuvittelet vaan", jos haukkuminen on ollut epäsuoraa, esim. jos katsotaan halveksun päästä varpaisiin tai nauretaan kaverin kanssa osoitellen.

Ajan mittaan se kyllä unohtuu.

Kävelemällä. Ei siinä sen kummempaa tarvita.

Itken kerran, ja sitten se unohtuu.

Peruskoulussa, jolloin kiusaaminen oli päivittäistä, turtui asiaan jossain määrin. Nykytilanne, kun muutaman kerran vuoteen tuntemattomat jonnet huutelevat törkeyksiä, tuntuu huomattavalta helpotukselta entiseen. Mutta eipä itsetuntoni ole kyllä parantunut vieläkään.