Sauna kruunaa toukokuisen TALVI-ILLAN

Torstain raskas raadanta ruumiillisessa työssä tuli tehtyä. Suljin harmaan pukukaapin oven ja suunnistin kotiini. Tai no, asuntoon... Satoi rankasti rakeita. "Vaihdoinko liian aikaisin kesärenkaisiin?", aprikoin, mutta ajelin varovasti kotiini. Vuosikymmenten autoilukokemuksella.

Kotiin päästyäni suoritin ruoanlaittoprosessin. Valmistin aterian tarkasti reseptin mukaan. Einehdin, nauttien vaatimattoman uuniruoan, kalapaistosaterian, ja korkkasin Karhu-merkkisen laatuoluen. Laitoin saunan lämpiämään. Tänään en lähtisi mökilleni, sillä huomenna on vielä yksi työpäivä. Vasta sitten on mökin vuoro.

Mikä nautinto onkaan käydä saunassa hytisevän kylmän toukokuisen talvi-illan päätteeksi! Saunan jälkeen istahdin olohuoneen nojatuoliin, ja kissani, tuo vanha uskollinen, saapui syliini kerjäten silityksiä, kuten sillä aina on tapana. Taustalla soi vaimeasti stereosta Olavi Virran jäljittelemätön ääni, ääni menneisyydestä. Ääni ajalta, jolloin Suomi vielä oli lintukoto.

Koska nyt on aika käydä nukkumaan hurskasta unta Heteka-merkkiseen vanhaan sänkyyni, jouduin siirtämään kissani sen omalle paikalleen, koriin tyynyn päälle. Suljettuani stereon kirjoitin tämän ja käyn nukkumaan. Huomenna on taas työpäivä, tai oikeammin ilta, iltavuoro. Nuku hyvin sinäkin, Suomi-neito, niin hyvin kuin nykyisten olosuhteiden vallitessa voit...