Onko ihmisiä jotka eivät oikeasti itke vai eivätkö tee sitä muiden nähden?

Minä en itke koskaan toisten nähden.

Kyllä meitä on. Luulisin. Itse olen itkenyt viimeksi vuonna 1988 kun äitini haudattiin. Siitä on jo aika monta vuotta..

En ole itkenyt muutamaan vuoteen. En tiedä miksi, parit hautajaisetkin olleet. Tai joskus itkettäisi, mutta vettä ei tule...

Itken kun olen vihainen epäoikeudenmukaisuudesta. On oikeastaan ainoa kerta.

Ehkä heillä ei ole ollut aihetta itkeä? Kuka sitä nyt huvikseen vetistelisi...

Joskus luulin, että jotkut ei koskaan itke.

Mutta sitten näin Putinin kyynelehtivän.

Mulla on kaveri, joka ei itke itsekseenkään. Ei voi tosin sanoa, ettei koskaan itke, mutta harvoin, ei joka vuosi. Siitä on keskusteltu ja uskon, että niin on. Hän on muutenkin kivikasvo.

Mulla on ollut elämässäni kausi, jolloin en itkenyt, vaikka olisi itkettänytkin. Se ei ollut helppoa.

Tiedän paljon etenkin miespuolisia ihmisiä, jotka eivät itke julkisesti, vaan itkevät itkunsa yksin tai jonkun riittävän läheisen (esim. puolison) nähden.

Vierailija kirjoitti:

Joskus luulin, että jotkut ei koskaan itke.

Mutta sitten näin Putinin kyynelehtivän.

Krokotiilin kyyneleitä.

Mä en enää itke kiitos mielialalääkkeiden. Ennen niiden aloitusta itkin joka päivä ja joskus montakin kertaa (keskivaikea masennus). Itkin myös muiden ihmisten nähden mitä häpesin kovasti. Nyt on ihanaa kun ei enää itketä :)

Se että kykenee itkemään, vaatii tiettyjä hormoonitasoja.