Mitä sanoisit 18-vuotiaalle minällesi?

JSS!

Ota lunkisti! Kiireellä ei saada kuin kusipää tenavia. :)

Laihduta!!

Nyt, 17 vuotta ja 50kg myöhemmin pelkkä aloittaminen on jo TODELLA vaikeaa. 😭

Älä poika juo sitä viinan paskaa! (Toipuva Alkoholisti 42v)

Lopeta tuo emo-paska ja käy koulu loppuun kunnolla. Ei sun elämän ole sen kauheampaa kuin kenenkään muunkaan.

Älä pane sitä kiimapeppuista poikaa perseeseen, jolta sait HIV:n

Ota nuorempi mies

Älä ala käyttämään huumeita ja hanki se korkeakoulutus, sä pystyt siihen. Että kolmekymppisenä sitten on päivätöiden ja perhe-elämän ohella opiskelu hieman haasteellisempaa.

Terkuin, toipuva addikti, 30v.

En mitään oikeasti. Kaikenlaista on sattunut ja monta asiaa ei mennyt kuten 18 vuotiaana kuvittelin, mutta mikään ei kaduta. Elämä on ollut hyvä tähän asti. Ja ennen kaikkea, tässä ei oltaisi, jos ei olisi kuljettu juuri tätä reittiä.

Toisaalta, voisin vihjaista mistä löytyisi juuri oikea mies mulle.... Minne kannattaisi mennä hengailemaan jotta olisi törmätty.. ;) Etten olisi "tyytynyt" siihen väärään heppuun..

Tumppaa se pirun tupakka, ei yhtään naurata että vuosien savuttomuuden jälkeen yhä tekee mieli.

Jätä se luuseri ja opiskele.

Varmaan sanoisin, että älä mieti niin paljon mitä muut sinusta ajattelevat vaan kulje rohkeasti omia polkujasi.

Nussi niin paljon kuin sielu sietä ja toosa kestää. Nyt 35-vuotiaana ei ole enää tavaran perään niin paljon kyselijöitä.

Sanoisin saman, kuin pari päivää sitten 16 vuotiaalle minälleni: 

Sinulla on lupa olla aloittelija, opetella asioita ja epäonnistua yrityksissä. Sinun on lupa puhua ihmisille toiveistasi ja mielipiteistäsi. Ei haittaa, jos tämä ihminen ei ole sinusta kiinnostunut. Joku muu on ja etsi kunnes löydät hänet. Sinun on lupa kuunnella noloa musiikkia ja lukea noloja kirjoja. Sinun on lupa etsiä tyyliäsi ja näyttää hyvältä. Sinun on lupa ajatella omaa tulevaisuutta ja kieltäytyä vanhempiesi etuja ajavista sitoumuksista. Älykkyyttäsi riittää kaikkeen minkä haluat. Tärkeämpää on harjoitella, sietää pettymyksiä ja yrittää aina uudelleen. 

http://www.vauva.fi/comment/29260083#comment-29260083

Sanoisin että lähde suomesta mahdollisimman pian. Vituttaa kun tuli jäätyä tänne takapajulaan.

Hukuttaudu tai hirttäydy, lääkkeet ovat epävarmin keino

Hae lähete transtutkimuksiin. Kymmenen hukattua vuotta ei näytä hyvältä cv:ssä...

Tausta; 18-vuotiaana takana oli yläasteen ja lukionkin kestänyt koulukiusaaminen, alas vedetty itsetunto ja olin niin hukassa.

Nyt olen pian 34v, kaksi tervettä lasta, ihana mies (tavattiin kun olin 19v), ihana koti, koulut käyty ja työelämään päästy. Kroppa on edelleen tikissä, olo upea ja onnellinen. Kiusaamisesta on jäänyt käteen loppupeleissä vain positiivista; olen rohkeampi, kuin ikinä muuten olisin. Puolustan heikompiani, eikä minua ole enää vuosiin kiinnostanut, mitä joku muu mahdollisesti on minusta mieltä.

Sanoisin 18-vuotiaalle itselleni, että "Fuck it!". Tai oikeastaan tämä pitäisi sanoa jo 13-vuotiaalle minälle, joka olisi heti saanut kasvattaa selkärangan ja oppia puolustamaan itseään. Kotoa tätä ei opetettu (olin ns. kiltti tyttö, joka kuuli monesti että "ei hienot naiset noin tee".) ja meni aikaa opetella itse. Minussa ei ollut koskaan vikaa, vaan kiusaajissa. Heti ensimmäisen solvauksen kohdalla olisi pitänyt yläasteella eräille sanoa, että ovat ilkeitä ja heosenhampaisia  v***tupäitä ja minua ei paskaakaan kiinnosta, mitä mieltä hän minusta on. Eli ihan hyvin voidaan koittaa tulla ihmisiksi toimeen tai sitten voivat vaikka pitää turpansa kiinni.

Sanoisin, että 1.Lähde pienestä kotipitäjästä maailmalle, 2.Käy koulut, 3. Ole oma itsesi - olet mahtava!