Miksi lapset eivät saisi katsoa kauhu elokuvia?
Muistan kun olin noin 11v ja meillä oli jotain kauhu leffoja. Äiti ja isi tietty aina sanoi että näitä ei sitten saa katsoa. No yleensä jos kielletään niin sitten sen myös tekee. Eli katsoin jo hyvin nuorena kauhuleffoja salaa. Mutta ei se ainakaan muhun ole mitenkään vaikuttanut. Muuta kuin etten pelännyt mitään, koska kaikkeen turtuu. Eli onko tää nyt sit muka huono juttu ettei usko kummituksiin.
Kommentit (15)
Sun oma kokemus onkin täydellinen otanta kaikista lapsista.
Minä itse esim pelkäsin paranormaaleja juttuja ja eritoten avaruusolioita koko lapsuuden, varmaan näin jonkun dokumentin ufoista liian pienenä.
Eihän pumpulissa kasvatettu nykylapsi uskalla katsoa edes Late Lammas-elokuvaa ellei istu äipän sylissä.
Mielipiteesi olisi uskottavampi, jos osaisit kirjoittaa "kauhuelokuvia" yhteen.
Koska lapset ei välttämättä osaa vielä täysin erottaa totuutta fiktiosta. Mun tytär on 8 ja pelkää vieläkin pimeää, kun oli vahingossa nähnyt 6-vuotiaana pätkän sitä Älä pelkää pimeää (vai mikä se olikaan, kuitenkin se jossa pimeässä elävöt otukset elää lasten hampailla tai jotain) elokuvaa, jota miehen 16-v tytär jäi olohuoneeseen katsomaan, kun muut mentiin nukkumaan. Oli herännyt ja noussut ja jäänyt ovensuuhun hetkeksi huomaamatta katsomaan, kun tiesi että jos huomataan niin siskonsa kieltää katsomasta ja säikähti ihan kamalasti. Ei pelkää enää sitä elokuvaa ja tietää että niitä otuksia ei ole, mutta jotenkin pelkää yhä olla ja nukkua pimeässä.
Minä sain katsoa kauhuelokuvia jo päiväkoti-ikäisenä ja sain näistä pitkään pelkotiloja sekä päivisin että öisin. Kiitos vanhemmat kun välititte.
Mä aloitin jo 5-vuotiaana eikä siitä ole jäänyt mulle mitään traumoja.
Mielenkiintoinen aihe, tämä. Itse näin aika paljon kauhuelokuvia siinä 9-12 vuoden iässä, kun naapurissa oli pari vanhempaa tyttöä, jotka vuokrasivat usein kauhuelokuvia. Ei niistä ihmeempiä traumoja jäänyt, eikä loppujen lopuksi kovin paljon muistijälkiäkään. Syy voi olla kyllä siinä, että niitä katsottiin päiväsaikaan ja yleensä isommalla porukalla, niin että se kokemus ei ollut sitten niin pelottava. Toisaalta monet tutut sadutkin (varsinkin Grimmin veljekset) olivat ajoittain synkkiä ja väkivaltaisia, että kai sitä osasi ottaa kauhuelokuvatkin samalla tavalla satuina. Senaikaisissa kauhuelokuvissa päänäyttelijä tosin yleensä jäi henkiin, eikä tarinoissakaan ollut sellaista "kidutuspornoa" kuin nykyään, että en tiedä, miten nykyelokuvat sitten vaikuttaisivat.
No kun sitä ei voi oikein etukäteen tietää keneen ne vaikuttaa ja keneen ei. Itse näin pienenä monta vuotta painajaisia kun minun annettiin katsoa kauhua aivan liian aikaisin. Nukuin myös vanhempien vieressä pari vuotta että goodbye seksielämä :D Saattoi hieman harmittaa kun antoivat katsoa.
Nykyisin tykkään ja olen katsonut kauhua niin paljon että olen turtunut, mikään ei hätkäytä yhtään.
Ihmiset ovat niin erilaisia, myös lapset.On silti aikuisten velvollisuus suojella lapsia.
Oli tapana eskari ikäisenä naapurin kaverilla yökylässä ollessa valvoa läpi yö katsoen action ja kauhuelokuvia lattialla patjoilla.
Ehkä se vaikuttaa myöhempään kehittymiseen, kuten esimerkiksi yhdyssanojen oppimiseen?
Ei mutta tosissaan, minä katsoin pienenä salaa Manaajan, minkä jälkeen en uskaltanut nukkua pimeässä moneen vuoteen. Nykyään en pelkää kauhuleffoja (pidän niistä kovasti) tai mitään haamuja lainkaan, mutta Manaajaa en suostu katsomaan. "Manaajatytön" kuvakin säpsäyttää, mikä on hassua, sillä Leatherfacet ja Mr. Boogiet lähinnä kiehtovat. Johtuu varmaan juurikin siitä, että katsoin leffan aivan liian nuorena.
Minä näin ala-asteikäisenä Dracula - vanha vampyyri -elokuvan. Siis sen vanhan, jonka pääosassa on Bela Lugosi. Aivan kamalan pelottava.
Olen tietysti katsonut sen aikuisena ja lähinnä sen kerronta on vanhahtava, eikä se ole pelottava. Lapsena taas sellainen, että näin siitä painajaisia enkä uskaltanut mennä nukkumaan. Se oli pelottavinta moneen vuoteen. Tuttavaperheen tyttö ei edes voinut nukkua yksin, kun pelotti.
Muuten olen tosi herkkä elokuvankatselija. Järkytyn helposti pelottavista tai ahdistavista asioista. En pidä yhtään kauhun tai jännityksen katsomisesta ja itkettävät kohtaukset jossain elokuvissa voivat saada minut syvään järkytykseen ja tunnekuohuun. Mutta niin kuin joku sanoikin, meitä on moneksi.
Ikärajat on tehty lapsen kehittyvän mielen suojaamiseksi. Lasta ei pidä altistaa tietyille asioille liian nuorena. Ei ole tuulesta temmattuja nuo ikärajat eivätkä edes mitään suosituksia vaan yksiselitteisesti kiellettyjä ikärajan mukaan. On rikollista esim myydä tai vuokrata liian nuorelle kielletty elokuva tai peli.
Kuka niin sanoo mutta yleensä on K18