Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olet minimalismista elämäntapana?
24.03.2017 |
Silleen että minimalismi ei rajoitu vain kodin sisustukseen ja tavaramäärään, vaan ulottuu vaatteisiin, omistukseen, ajatteluun, harrastuksiin... Jostain luin, että todellisella minimalistilla ei ole lemmikkieläimiä tai edes huonekasveja, mutta se oli muutenkin aika jyrkkämielipiteinen, tämän kirjoittaja :D
Oletko enemmän minimalisti vai maksimalisti, vai siltä väliltä?
Kommentit (10)
Olen minimalisti tavaran suhteen, mutta maksimalisti elämysten. Koti on melko pieni ja tyhjä, en sisusta enkä ostele huvikseni mitään. Tuhlaan rahaa tapahtumiin ja matkailuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkään. Ääripään minimalismi alkaa ehkä mennä jo askeettisuuden puolelle, toki se on ihan fine jos siitä tykkää.
Lapsuudenkodissa ei heitetty pois mitään muuta kuin minun pieneksi jääneet vaatteeni ja korjauskelvottomiksi hajonneet jutut. Kaikki muu säilöttiin, 68-vuotias äitini on nyt viime vuosina alkanut heittämään pois turhaa tavaraa, mm 80-luvun rautakauppojen mainoksia (jos kato remontoidessa tarttee ideoita ja ohjeita!)... Ei vielä raaski luopua rumasta lahjamaljakosta jota on inhonnut jo 40 vuotta. No joo, kehityin itsekin melkoiseksi hamsteriksi, ja etenkinköyhänä opiskelijana otin vastaan kaiken mitä ilmaiseksi annettiin, pahan päivän varalle nääs. Jossain vaiheessa tavaravuoret ja tursuilevat kaapit alkoivat ahdistamaan oikein kunnolla, ja karsiminen alkoi. Hankalinta on ollut irottautua lehdistä, kirjoista ja lahjoista, siis sellaisista joista en edes pidä! Ihan täysveriseksi minimalistiksi en itseäni sanoisi, mutta enemmän olen kallellaan minimalismiin kuin keräilyyn ja tavarapaljouteen. Tavaramäärä vähenee edelleen, sillä usein en osta uutta kun joku tuote loppuu / hajoaa.
Nykyisen kerskakulutuksen aikana minusta olisi hyvä jos kaikki tarkastelisivat omia kulutustapojaan ja suhdettaan tavaraan ja ostamiseen kriittisesti. Toisaalta tuomitsevuuskaan ei minusta ole hyvä asia, mutta aina ei ole helppoa vetää rajaa terveen kritiikin ja tuomitsevuuden välille,etenin kun ihmiset kokevat asiat niin kovin eri tavalla.
Minimalismi ei sovi minulle. Ei toki aina enemmän ole parempi, mutta en katso järkeväksi toiminnaksi myöskään konmaritusta tai muita tavarasta eroon hullutuksia. Hankin sen mitä tarvitsen ja hilloan vähän ehkä sillä hetkellä tarpeetontakin. Toki hankinnat on harkittuja ja pyrin ostamaan pitkäikäistä ja korkealaatuista tavaraa.
Olen minimalisti, koira kyllä löytyy.
Tavaroita ei ole kuin välttämättömät. Tämä koskee vaatteita, sisustusta, kodinkoneita ym. Harvoin käyn kodin ulkopuolella syömässä, en matkaile, en omista autoa. Sosiaalinen elämä kuitenkin käsittääkseni suhteellisen normaalia. Kutsun ihmisiä kotiini.
Tämä näin, vaikka olen jollain mittarilla miltei varakas. Eli on oma asunto hyvältä paikalta, osakkeita parilla sadalla tonnilla, eläke nelisen tuhatta.
En vain välitä. Ehkä outo olotila monen näkökulmasta, mutta näin.
Vierailija kirjoitti:
Silleen että minimalismi ei rajoitu vain kodin sisustukseen ja tavaramäärään, vaan ulottuu vaatteisiin, omistukseen, ajatteluun, harrastuksiin... Jostain luin, että todellisella minimalistilla ei ole lemmikkieläimiä tai edes huonekasveja, mutta se oli muutenkin aika jyrkkämielipiteinen, tämän kirjoittaja :D
Oletko enemmän minimalisti vai maksimalisti, vai siltä väliltä?
En innostu mistään aatteesta aatteen takia. Kuitenkin pidän sitä erittäin järkevänä, että miettii aidosti mitä hankkii ja mistä aidosti nauttii. Jos nauttii citymaasturista, niin sitten ostaa sellaisen. Kuitenkin aamupalana voi syödä pelkkää kaurapuuroa jos se riittää siihen tarpeeseen. Kun elää säästelijäästi merkityksettömissä asioissa, niin voi laittaa rahaa itselleen tärkeisiin asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silleen että minimalismi ei rajoitu vain kodin sisustukseen ja tavaramäärään, vaan ulottuu vaatteisiin, omistukseen, ajatteluun, harrastuksiin... Jostain luin, että todellisella minimalistilla ei ole lemmikkieläimiä tai edes huonekasveja, mutta se oli muutenkin aika jyrkkämielipiteinen, tämän kirjoittaja :D
Oletko enemmän minimalisti vai maksimalisti, vai siltä väliltä?
En innostu mistään aatteesta aatteen takia. Kuitenkin pidän sitä erittäin järkevänä, että miettii aidosti mitä hankkii ja mistä aidosti nauttii. Jos nauttii citymaasturista, niin sitten ostaa sellaisen. Kuitenkin aamupalana voi syödä pelkkää kaurapuuroa jos se riittää siihen tarpeeseen. Kun elää säästelijäästi merkityksettömissä asioissa, niin voi laittaa rahaa itselleen tärkeisiin asioihin.
Harmi, kun ei voi yläpeukuttaa kuin kerran. Olisin voinut yläpeukuttaa joka lauseen kohdalla. Etenkin eka ja viimeinen lause ovat kuin minun näppikseltäni.
3 lisää vielä elämäntavasta tavaroiden ulkopuolella sen, että siinä olen huomattavasti minimalistisempi. En siedä jatkuvaa kiirettä ja sitä että koko ajan pitää olla menossa tai tekemässä jotain erityistä ja koko elämä on aikataulutettu. Ohjatut harrastukset eivät koskaan ole viehättäneet, mieluummin olen puuhastellut rauhalliseen tahtiin itsekseni ja tästähän etenkin lapsena sai kuulla :D "Etkö sä harrasta mitään :O ?!?" Itsekseen piirtäminen, uiminen, lukeminen tms. kun ei monen mielestä ole "oikeaa" harrastamista, valokuvaus ja käsityöt nyt sentään menevät ;)
Luonnekysymys tämä taitaa ennen kaikkea olla, vaikka välillä ajattelenkin että monille tekisi hyvää rauhoittua. Itse stressaannun jos pitää olla koko ajan menossa sinne ja tänne ja tonne, koko ajan suorittaa jotain. Mutta monille se taas tuntuu sopivan, joten pääasia että toimii niin että itse viihtyy ja jaksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minimalismi ei sovi minulle. Ei toki aina enemmän ole parempi, mutta en katso järkeväksi toiminnaksi myöskään konmaritusta tai muita tavarasta eroon hullutuksia. Hankin sen mitä tarvitsen ja hilloan vähän ehkä sillä hetkellä tarpeetontakin. Toki hankinnat on harkittuja ja pyrin ostamaan pitkäikäistä ja korkealaatuista tavaraa.
Konmaritus on minusta ihan jees jos tavaraa on päässyt kertymään ahdistavuuteen asti, moni kuitenkin ostaa kaikennäköistä turhaan (esim. vaatteita) tai ottaa vastaan kun ilmaiseksi / halvalla saa. Pick-me-up shopping, eli ostetaan jotain piristykseksi ja ihan vaan koska on kiva saada uutta on aika yleistä. Tavaranvähennys, oli se sitten konmaritusta tai mitä vaan on tietysti helppo vetää överiksi, esim. heittää täysin käyttökelpoisia kamoja menemään ja ostaa utta tilalle, mutta periaate (eli ei omista mitään tarpeetonta tai sellaista mistä et pidä) on minusta ok. Etenkin jos radikaali kamamäärän lasku saa aikaan pysyvämmän muutoksen järkevämpään suuntaan kulutustottumuksissa.
Rikkaiden elämää säikähtäneiden nowife slowlife maailmanpelastus hömpötyksiä. Köyhät itkevät itsensä uneen unelmoidessaan omistavansa asiota.
Kuten itse totesit - jokainen minimalisti määrittelee termiä itsensä kautta uudelleen. Sitten voidaan alkaa kinastelemaan siitä, onko yksi rahapuu ikkunalaudalla minimalismia vai ei.