Lue keskustelun säännöt.
Kysymys naisille
13.03.2017 |
Kuinka paljon koette ristiriitaa kilpailussa koulutus-ja työmarkkinoilla miesten kanssa? Toisaalta pitäisi olla pehmeä, siro koti-äiti tyyppi mutta toisaalta myös kova uranainen. Kuinka stressaavaa kodin ja uran yhdistäminen on?
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Ei mun pidä olla mitään. Älä mieti liikaa, mitä muut ajattelee :) Itseäni ei kiinnosta uraohjuus eikä kotiäitiys.
Kyllähän tämä ristiriita pitää jotenkin ratkaista, muuten edessä on mielenterveysongelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mun pidä olla mitään. Älä mieti liikaa, mitä muut ajattelee :) Itseäni ei kiinnosta uraohjuus eikä kotiäitiys.
Kyllähän tämä ristiriita pitää jotenkin ratkaista, muuten edessä on mielenterveysongelmat.
Mt ongelmia jos ei kiinnosta mitä muut sinun olettavat olevan tai haluavat? Pikemminkin toisinpäin.. Minä olen minä, kotona ja töissä.
En koe ristiriitaa, olen sitä mitä olen. Mutta mä oonkin vaan perusduunari joten ei tarvitse mitään kovaa uraohjusta esittää kun en sellainen ole. En kyllä ole kotiäitityyppiäkään.
Minulla on alle kouluikäiset lapset, pitkä liitto, koti maksettavana ja 3-vuorotyö; onhan siinä hommaa, en kiellä. Ei ole tylsää elämä, elämää pitää osata suunnitella ja nauttiakin. Kaikkia osapuolia pitäisi tyydyttää täydellisesti. Hyvä työntekijä ei ole poissa, eikä näytä väsynyttä naamaa, saikuttaa ei auta sillonkaan kun olisi aihetta, lapset taas kaipaavat äitiään joten ylläpidät hyvää vanhemmuutta ja olet lomallakin välillä. Semmoista se on, työlästä, ei kuitenkaan mahdotonta. Ei pelkälle työllekään voi elää, ei se ole sen arvoista. Koulun penkille ei enään huvita lähteä. Lapset kasvaa ja eläkkeellekin pääsee, sitten 7-kybäsenä.
Ei mun pidä olla mitään. Älä mieti liikaa, mitä muut ajattelee :) Itseäni ei kiinnosta uraohjuus eikä kotiäitiys.