Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Harva se päivä. Miten siitä saa väännettyä että usein? Eikö harva se päivä ole harvoin?

Vierailija
11.03.2017 |

Särähtää aina korvaan tuo sanonta, kun mun mielestä sitä käytetään väärin kun puhutaan usein tapahtuvasta asiasta.

Kertokaa, miten siitä saa väännettyä usein?

Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
11.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

olet väärässä 

Vierailija
2/15 |
11.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukisit joskus kirjoja. Ei tarvitsisi tulla pätemään sanavaraston puutteellaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
11.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko se samaa perua kuin nää "kiva!" kun ei todellakaan ole kiva?

Vierailija
4/15 |
11.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lukisit joskus kirjoja. Ei tarvitsisi tulla pätemään sanavaraston puutteellaan.

Millä tavalla kielellisten nyanssien leikkisä pohdiskelu indikoi sanavaraston puutetta? Mun mielestä ainakin ap:n pointti oli hyvä!

Vierailija
5/15 |
11.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko se samaa perua kuin nää "kiva!" kun ei todellakaan ole kiva?

Niin, tätä oon miettiny myös, että onko se sit käänteisessä merkityksessä kuten just tuo kiva~>ei kiva. Ap

Vierailija
6/15 |
11.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanonta, josta loppuosa on pudonnut pois. 

Alkuperäinen kuuluisi: harva se päivä, jolloin en tee sitä tai tätä...  

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
11.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Runsauden pula ei ole pula runsaudesta vaan todellista runsautta.

Vierailija
8/15 |
11.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Google on ystävämme.

Kielikello 1/2002

Matti Räsänen

Harva se viikko

Suomen kielen ilmaustyypin ”harva se x” merkitystä ei voi ymmärtää pelkkien sanojen perusteella, vaan muiden fraasien ja idiomien tapaan se on vain opeteltava. Silti on myös kiinnostavaa tietää, miten kieleen on syntynyt juuri tällainen rakenne.

---

Yksi suomen fraasiutunut ajan ilmaisemisen tapa kiinnittää huomion muotonsa ja oudon merkityksensä takia. Tarkoitan ilmaustyyppiä ”harva se x”: Harva se viikko näkee uutisia uusista lääkkeistä ja Erilaisia kauppa- ja virkamiesvaltuuskuntia vierailee Suomessa harva se kuukausi. Usein ihmetellään, miksi jokin asia tapahtuu ”harva se viikko” tai ”harva se kuukausi”, vaikka merkitys on kutakuinkin päinvastainen, nimittäin ’melkein joka viikko’ ja ’melkein joka kuukausi’ eikä suinkaan ’harvoin’.

Selitys on lauseopin historiaa.”Harva se x” -tyyppinen rakenne on näet alkuaan esiintynyt kieltomuotoisen sivulauseen kanssa, mistä se on lyhentynyt nykymuotoon. Tarkastelkaamme seuraavanlaista lausetta: Hän käy täällä harva se päivä. Sen alkuperäinen ajatussisältö ja siitä seuraava lausejaksotus olisi oikeastaan Hän käy täällä [harva se päivä, jona hän ei tullut]. Tällöin merkitys käykin järkeen, ’harva se x, jolloin ~ jona ei’.

Nykyään fraasi liittyy myös myöntömuotoiseen lauseyhteyteen. Fraasin kiinteän osan ”harva se” perään voi liittää sellaisia ajanjakson kestoa ilmaisevan sanoja kuin päivä, viikko ja kuukausi. Usein merkitykseen liittyy vielä sellainenkin piirre, että tapahtuma toistuu ilmauksen käyttäjän mielestä oletettua taajempana tai taajemmin kuin pitäisi. Tämä ilmauksen käytöstä syntyvä merkityslisä voi saada esim. paljoksunnan, paheksunnan tai yllätyksellisyyden leiman.

Merkitys on siis kaksitasoinen. Ensinnäkin ilmaus merkitsee päinvastaista kuin sanojen yhteen pantu kirjaimellinen merkitys antaa olettaa, mutta toiseksi ilmaus voi heijastella myös kielenkäyttäjän tunneväriä suhteessa lauseen asiasisältöön. Alkuaan kielteiseen lausemuotoon liittynyt rehvastelun leima (harva se päivä, joilloin ei...) on siirtynyt toisenlaisena, usein paheksuvana lisämerkityksenä myönteiseen lauseeseen. Siksi ilmaus Tätä tapahtuu harva se päivä sisältää ainakin useimmiten olettamuksen, että ei pitäisi tapahtua.

Kielikello 1/2002

http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1326

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
11.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko se samaa perua kuin nää "kiva!" kun ei todellakaan ole kiva?

Niin, tätä oon miettiny myös, että onko se sit käänteisessä merkityksessä kuten just tuo kiva~>ei kiva. Ap

Ei ole!

Kutonen on täysin oikeassa. On vain lyhenne. 

Tietysti se on hämäävä, kun voi sanoa: käyn siellä harva se päivä. Mutta alkuperä tosiaan tuo mainittu. 

Vierailija
10/15 |
11.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
11.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Harva se päivä so savox myötäänsä.

Vierailija
12/15 |
11.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Google on ystävämme.

Kielikello 1/2002

Matti Räsänen

Harva se viikko

Suomen kielen ilmaustyypin ”harva se x” merkitystä ei voi ymmärtää pelkkien sanojen perusteella, vaan muiden fraasien ja idiomien tapaan se on vain opeteltava. Silti on myös kiinnostavaa tietää, miten kieleen on syntynyt juuri tällainen rakenne.

---

Yksi suomen fraasiutunut ajan ilmaisemisen tapa kiinnittää huomion muotonsa ja oudon merkityksensä takia. Tarkoitan ilmaustyyppiä ”harva se x”: Harva se viikko näkee uutisia uusista lääkkeistä ja Erilaisia kauppa- ja virkamiesvaltuuskuntia vierailee Suomessa harva se kuukausi. Usein ihmetellään, miksi jokin asia tapahtuu ”harva se viikko” tai ”harva se kuukausi”, vaikka merkitys on kutakuinkin päinvastainen, nimittäin ’melkein joka viikko’ ja ’melkein joka kuukausi’ eikä suinkaan ’harvoin’.

Selitys on lauseopin historiaa.”Harva se x” -tyyppinen rakenne on näet alkuaan esiintynyt kieltomuotoisen sivulauseen kanssa, mistä se on lyhentynyt nykymuotoon. Tarkastelkaamme seuraavanlaista lausetta: Hän käy täällä harva se päivä. Sen alkuperäinen ajatussisältö ja siitä seuraava lausejaksotus olisi oikeastaan Hän käy täällä [harva se päivä, jona hän ei tullut]. Tällöin merkitys käykin järkeen, ’harva se x, jolloin ~ jona ei’.

Nykyään fraasi liittyy myös myöntömuotoiseen lauseyhteyteen. Fraasin kiinteän osan ”harva se” perään voi liittää sellaisia ajanjakson kestoa ilmaisevan sanoja kuin päivä, viikko ja kuukausi. Usein merkitykseen liittyy vielä sellainenkin piirre, että tapahtuma toistuu ilmauksen käyttäjän mielestä oletettua taajempana tai taajemmin kuin pitäisi. Tämä ilmauksen käytöstä syntyvä merkityslisä voi saada esim. paljoksunnan, paheksunnan tai yllätyksellisyyden leiman.

Merkitys on siis kaksitasoinen. Ensinnäkin ilmaus merkitsee päinvastaista kuin sanojen yhteen pantu kirjaimellinen merkitys antaa olettaa, mutta toiseksi ilmaus voi heijastella myös kielenkäyttäjän tunneväriä suhteessa lauseen asiasisältöön. Alkuaan kielteiseen lausemuotoon liittynyt rehvastelun leima (harva se päivä, joilloin ei...) on siirtynyt toisenlaisena, usein paheksuvana lisämerkityksenä myönteiseen lauseeseen. Siksi ilmaus Tätä tapahtuu harva se päivä sisältää ainakin useimmiten olettamuksen, että ei pitäisi tapahtua.

Kielikello 1/2002

http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1326

Ok. Tämä selitti paljon. Kiitos! Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
11.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Harva se päivä" on vanhahtavaa suomenkieltä. Merkitys on: miltei joka päivä, niin kuin useimmat meistä mieltää.

Mutta tosiaan voisi  tarkoittaa myös " ei melkein koskaan" tai "harvassa ovat ne päivät" jos tätä oikein tiukasti tulkitsee.

Näitä esimerkkejä on paljon muitakin, varsinkin nykysuomessa. 

Vierailija
14/15 |
11.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toi on niin dorka sanonta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
11.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukisit joskus kirjoja. Ei tarvitsisi tulla pätemään sanavaraston puutteellaan.

Millä tavalla kielellisten nyanssien leikkisä pohdiskelu indikoi sanavaraston puutetta? Mun mielestä ainakin ap:n pointti oli hyvä!

Harvase on yhdyssana silloin, kun se tarkoittaa usein toistuvaa.