Harva se päivä. Miten siitä saa väännettyä että usein? Eikö harva se päivä ole harvoin?
Särähtää aina korvaan tuo sanonta, kun mun mielestä sitä käytetään väärin kun puhutaan usein tapahtuvasta asiasta.
Kertokaa, miten siitä saa väännettyä usein?
Kommentit (15)
Lukisit joskus kirjoja. Ei tarvitsisi tulla pätemään sanavaraston puutteellaan.
Onko se samaa perua kuin nää "kiva!" kun ei todellakaan ole kiva?
Vierailija kirjoitti:
Lukisit joskus kirjoja. Ei tarvitsisi tulla pätemään sanavaraston puutteellaan.
Millä tavalla kielellisten nyanssien leikkisä pohdiskelu indikoi sanavaraston puutetta? Mun mielestä ainakin ap:n pointti oli hyvä!
Vierailija kirjoitti:
Onko se samaa perua kuin nää "kiva!" kun ei todellakaan ole kiva?
Niin, tätä oon miettiny myös, että onko se sit käänteisessä merkityksessä kuten just tuo kiva~>ei kiva. Ap
Sanonta, josta loppuosa on pudonnut pois.
Alkuperäinen kuuluisi: harva se päivä, jolloin en tee sitä tai tätä...
Runsauden pula ei ole pula runsaudesta vaan todellista runsautta.
Google on ystävämme.
Kielikello 1/2002
Matti Räsänen
Harva se viikko
Suomen kielen ilmaustyypin ”harva se x” merkitystä ei voi ymmärtää pelkkien sanojen perusteella, vaan muiden fraasien ja idiomien tapaan se on vain opeteltava. Silti on myös kiinnostavaa tietää, miten kieleen on syntynyt juuri tällainen rakenne.
---
Yksi suomen fraasiutunut ajan ilmaisemisen tapa kiinnittää huomion muotonsa ja oudon merkityksensä takia. Tarkoitan ilmaustyyppiä ”harva se x”: Harva se viikko näkee uutisia uusista lääkkeistä ja Erilaisia kauppa- ja virkamiesvaltuuskuntia vierailee Suomessa harva se kuukausi. Usein ihmetellään, miksi jokin asia tapahtuu ”harva se viikko” tai ”harva se kuukausi”, vaikka merkitys on kutakuinkin päinvastainen, nimittäin ’melkein joka viikko’ ja ’melkein joka kuukausi’ eikä suinkaan ’harvoin’.
Selitys on lauseopin historiaa.”Harva se x” -tyyppinen rakenne on näet alkuaan esiintynyt kieltomuotoisen sivulauseen kanssa, mistä se on lyhentynyt nykymuotoon. Tarkastelkaamme seuraavanlaista lausetta: Hän käy täällä harva se päivä. Sen alkuperäinen ajatussisältö ja siitä seuraava lausejaksotus olisi oikeastaan Hän käy täällä [harva se päivä, jona hän ei tullut]. Tällöin merkitys käykin järkeen, ’harva se x, jolloin ~ jona ei’.
Nykyään fraasi liittyy myös myöntömuotoiseen lauseyhteyteen. Fraasin kiinteän osan ”harva se” perään voi liittää sellaisia ajanjakson kestoa ilmaisevan sanoja kuin päivä, viikko ja kuukausi. Usein merkitykseen liittyy vielä sellainenkin piirre, että tapahtuma toistuu ilmauksen käyttäjän mielestä oletettua taajempana tai taajemmin kuin pitäisi. Tämä ilmauksen käytöstä syntyvä merkityslisä voi saada esim. paljoksunnan, paheksunnan tai yllätyksellisyyden leiman.
Merkitys on siis kaksitasoinen. Ensinnäkin ilmaus merkitsee päinvastaista kuin sanojen yhteen pantu kirjaimellinen merkitys antaa olettaa, mutta toiseksi ilmaus voi heijastella myös kielenkäyttäjän tunneväriä suhteessa lauseen asiasisältöön. Alkuaan kielteiseen lausemuotoon liittynyt rehvastelun leima (harva se päivä, joilloin ei...) on siirtynyt toisenlaisena, usein paheksuvana lisämerkityksenä myönteiseen lauseeseen. Siksi ilmaus Tätä tapahtuu harva se päivä sisältää ainakin useimmiten olettamuksen, että ei pitäisi tapahtua.
Kielikello 1/2002
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1326
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se samaa perua kuin nää "kiva!" kun ei todellakaan ole kiva?
Niin, tätä oon miettiny myös, että onko se sit käänteisessä merkityksessä kuten just tuo kiva~>ei kiva. Ap
Ei ole!
Kutonen on täysin oikeassa. On vain lyhenne.
Tietysti se on hämäävä, kun voi sanoa: käyn siellä harva se päivä. Mutta alkuperä tosiaan tuo mainittu.
Harva se päivä so savox myötäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Google on ystävämme.
Kielikello 1/2002
Matti Räsänen
Harva se viikko
Suomen kielen ilmaustyypin ”harva se x” merkitystä ei voi ymmärtää pelkkien sanojen perusteella, vaan muiden fraasien ja idiomien tapaan se on vain opeteltava. Silti on myös kiinnostavaa tietää, miten kieleen on syntynyt juuri tällainen rakenne.
---Yksi suomen fraasiutunut ajan ilmaisemisen tapa kiinnittää huomion muotonsa ja oudon merkityksensä takia. Tarkoitan ilmaustyyppiä ”harva se x”: Harva se viikko näkee uutisia uusista lääkkeistä ja Erilaisia kauppa- ja virkamiesvaltuuskuntia vierailee Suomessa harva se kuukausi. Usein ihmetellään, miksi jokin asia tapahtuu ”harva se viikko” tai ”harva se kuukausi”, vaikka merkitys on kutakuinkin päinvastainen, nimittäin ’melkein joka viikko’ ja ’melkein joka kuukausi’ eikä suinkaan ’harvoin’.
Selitys on lauseopin historiaa.”Harva se x” -tyyppinen rakenne on näet alkuaan esiintynyt kieltomuotoisen sivulauseen kanssa, mistä se on lyhentynyt nykymuotoon. Tarkastelkaamme seuraavanlaista lausetta: Hän käy täällä harva se päivä. Sen alkuperäinen ajatussisältö ja siitä seuraava lausejaksotus olisi oikeastaan Hän käy täällä [harva se päivä, jona hän ei tullut]. Tällöin merkitys käykin järkeen, ’harva se x, jolloin ~ jona ei’.
Nykyään fraasi liittyy myös myöntömuotoiseen lauseyhteyteen. Fraasin kiinteän osan ”harva se” perään voi liittää sellaisia ajanjakson kestoa ilmaisevan sanoja kuin päivä, viikko ja kuukausi. Usein merkitykseen liittyy vielä sellainenkin piirre, että tapahtuma toistuu ilmauksen käyttäjän mielestä oletettua taajempana tai taajemmin kuin pitäisi. Tämä ilmauksen käytöstä syntyvä merkityslisä voi saada esim. paljoksunnan, paheksunnan tai yllätyksellisyyden leiman.
Merkitys on siis kaksitasoinen. Ensinnäkin ilmaus merkitsee päinvastaista kuin sanojen yhteen pantu kirjaimellinen merkitys antaa olettaa, mutta toiseksi ilmaus voi heijastella myös kielenkäyttäjän tunneväriä suhteessa lauseen asiasisältöön. Alkuaan kielteiseen lausemuotoon liittynyt rehvastelun leima (harva se päivä, joilloin ei...) on siirtynyt toisenlaisena, usein paheksuvana lisämerkityksenä myönteiseen lauseeseen. Siksi ilmaus Tätä tapahtuu harva se päivä sisältää ainakin useimmiten olettamuksen, että ei pitäisi tapahtua.
Kielikello 1/2002
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1326
Ok. Tämä selitti paljon. Kiitos! Ap
"Harva se päivä" on vanhahtavaa suomenkieltä. Merkitys on: miltei joka päivä, niin kuin useimmat meistä mieltää.
Mutta tosiaan voisi tarkoittaa myös " ei melkein koskaan" tai "harvassa ovat ne päivät" jos tätä oikein tiukasti tulkitsee.
Näitä esimerkkejä on paljon muitakin, varsinkin nykysuomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukisit joskus kirjoja. Ei tarvitsisi tulla pätemään sanavaraston puutteellaan.
Millä tavalla kielellisten nyanssien leikkisä pohdiskelu indikoi sanavaraston puutetta? Mun mielestä ainakin ap:n pointti oli hyvä!
Harvase on yhdyssana silloin, kun se tarkoittaa usein toistuvaa.
olet väärässä