Lue keskustelun säännöt.
Mä olen kateellinen kaikille hyvinvoiville ja onnellisille :(
22.02.2017 |
Enkä siis silleen hyvillä mielin kade, että oispas kiva että sais olla itsekin, vaan sillä lailla, että vihaan sitä, että joku toinen voi hyvin ja mä en ja että jollain toisella on onnellinen olo ja mulla ei.
Koska olen yrittänyt itsekin niin kauan kuin muistan saada olla onnellinen ja voida hyvin ja ei sitä vain saa, niin nyt tänään tajusin, että vihaan heitä, joilla näin on.
Kypsimmät teistä ymmärtää, että tämä ei kohdistu henkilökohtaiseen persoonaanne millään tavalla, eikä siihen, mikä olette. Eli täysin naurettavaa alkaa suomia minua siitä, että minulla nyt sattuu olemaan tällainen surkeaksi tekevä tilanne ja tunne. En tiedä, miten sen tuominen päivänvaloon onkaan teiltä pois? Tuntuu kuin joistain se olisi. Aletaan vittuilla.
Kommentit (14)
Olisi mukavaa, jos täällä olisi muitakin, jotka tunnistaisivat itsessään saman vihan. Mistä sekin oikein johtuu? Kauanko olette yrittäneet siitä eroon? Jne. Itse mietin sitä, että äitini on ollut minulle kateellinen kun olin pieni. Sen täytyy vaikuttaa tässä jotenkin, kun vain tietäisin miten ja miksi. Äitini siis oli kateellinen ja ei kestänyt niitä asioita minussa, joista kadehti. Solidaarisena minä sitten elin niin ettei niitä saanut minulla olla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hirveän raskasta olla kiitollinen, kun menetin orastavan rakkauden ja tuntuu, että monelta taholta minua vain mollataan, haukutaan ja minua inhotaan. Näin on ollut siis ennenkin.
ap
Tuntuu, että helppohan se on niiden vihaamieni ihmisten voida hyvin ja olla onnellisia, heitä ei ole takuulla inhottu niin paljon, kuin minua.
ap
Esim. nytkään en ymmärrä, miksi aloitusviestiin tulee alapeukkuja? Loukkasiko se jotakuta henkilökohtaisesti?
ap
Kateellisuus on vain tunne. Se ei sinua tapa, eikä sinun tarvitse tappaa sitä. Koettakaa nyt elää sovussa samassa pääkopassa. Kehittäkää vaikka yhteiset pelisäännöt, niin kuin kämppäkavereiden kesken, mutta enimmäkseen antakaa toisillenne rauha olla toisistanne välittämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esim. nytkään en ymmärrä, miksi aloitusviestiin tulee alapeukkuja? Loukkasiko se jotakuta henkilökohtaisesti?
ap
Mä alapeukutin uhriutumisen takia. "mä vaan oon väärinkohdeltu ja mä vaan oon väärinkohdeltu".
Ja on tosi paljon ihmisiä, joilla menee paljon huonommin kuin sulla. Mikset sä mieti niitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista, että et oikeasti voi tietää mitä muiden täydelliseltä näyttävässä elämässä on meneillään.
Osaat kirjoittaa hyvin. Olen pahoillani puolestasi. Kyllä kaikki ovat joskus ikävällä tavalla toisilleen kateellisia, kuuluu ihan ihmisluonteeseen.
Yritä kateuden piikin iskiessä miettiä, mitä kivaa voisit tehdä tai ajatella - jotain kohentavaa, joka veisi eteenpäin. Tsemppiä Ap, olet ihan hyvä tyyppi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin unta eräästä työkaveristani, jota en ole kyllä tietoisella tasolla mitenkään kadehtinut, mutta nyt unen nähtyäni tunnistan kyllä hänessä monta elementtiä, joihin kateutta voisi ankkuroitua, jos olisimme henkilökohtaisia ystäviä. Se uni oli mielenkiintoinen, koska se toi tietoisuuteeni kateuden, kateuteni, joka on luultavasti siksi painunut mielen sedimentteihin itseni ulottumattomiin mahdottomaksi käsitellä, että äitini vihasin myös minun kateuden tunteitani, vaikka nehän ovat ihan normaaleja tunteita kelle vain ja kyllähän äitien nyt sellaiset pitäisi lapsessaan sietää.
Äiti luuli, että tukahduttamalla sen, että kyllä minäkin tunnen kateutta, elinolen ihan normaali lapsi hän saa täydellisen lapsen ja voi siis itsekin pitää itseään täydellisenä äitinä. Koska eihän nyt täydellisten äitien lapset kadehdi :( Mitään puutteita tai heikkouksia hän ei minulle sallinut, en tiedä mihin (tunne)lukkoihin ne sitten menivät?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. nytkään en ymmärrä, miksi aloitusviestiin tulee alapeukkuja? Loukkasiko se jotakuta henkilökohtaisesti?
apMä alapeukutin uhriutumisen takia. "mä vaan oon väärinkohdeltu ja mä vaan oon väärinkohdeltu".
Ja on tosi paljon ihmisiä, joilla menee paljon huonommin kuin sulla. Mikset sä mieti niitä?
Mä olisin sitten vielä kamalampi ihminen itsessäni. Läheisilleni ja sille äidilleni. Mullakin on elämä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MiäsHenkilö kirjoitti:
Muista, että et oikeasti voi tietää mitä muiden täydelliseltä näyttävässä elämässä on meneillään.
En mä puhunut nyt siitä, että kadehtisin niitä, joilla näyttää menevän hyvin, se nyt voi olla mitä vaan, vaan lähinnä, jos ihminen täällä palstallakin tulee johonkin kärsivien ketjuun ilmoittamaan, miten hyvin voi ja että on kyllä onnellinen juuri siitä samasta asiasta, mitä minä en ole saanut, niin silloin kyllä tekisi mieli tappaa se ihminen tai vähintäänkin purra pää poikki. Siksi koska mulla ei ole kans niitä asioita. Vaikka olen vuosia koittanut saada itseni olemaan onnellinen ja voimaan hyvin ja toivonut, että silloin läheiseni voisivat hyvin myös.
ap
Vierailija kirjoitti:
Osaat kirjoittaa hyvin. Olen pahoillani puolestasi. Kyllä kaikki ovat joskus ikävällä tavalla toisilleen kateellisia, kuuluu ihan ihmisluonteeseen.
Yritä kateuden piikin iskiessä miettiä, mitä kivaa voisit tehdä tai ajatella - jotain kohentavaa, joka veisi eteenpäin. Tsemppiä Ap, olet ihan hyvä tyyppi!
Niin no tämäkin oivallus on niin tuore, että mielenkiintoista päästä tarkkailemaan itseään kun tapaan joitakuita sellaisia, joihin kateus välittömästi iskee. Ja se iskee isona. Koska haluaisin varmaan eniten maailmassa olla minäkin vain onnellinen. Ja voida hyvin. Kukapa ei, mutta... Olen miettinyt sitä paljon. Ja silti....olen maassa, enkä yhtään voi hyvin enkä yhtään oo onnellinen
ap
Ole kiitollinen. Jos olet katkera, se syö sinua ja nakertaa onnellisuutta. Anna anteeksi.
Ehkä se on luonteestakin osittain johtuvaa. Melankolikko voi taipua helpommin valittamisen tielle.
Täytyy tahtoa olla onnellinen ja iloinen.
Hymyile :)