Kontrollifriikki ystävä
Paras ystäväni on muuttunut vuosien aikana kontrollifriikiksi elämäänsä ja perhettään kohtaan. Perheeseen kuuluu mies ja autistinen lapsi.
Olemme olleet parhaat ystävät jo kohta 15 vuoden ajan. Viime vuosina ystäväni eristää itsensä ja perheensä muista ihmisistä, paitsi veljestään ja vanhemmistaan. Eristäminen näkyy siinä, että ystävän luokse ei yksinkertaisesti saa mennä kylään ja kaiken tulee mennä ystäväni kontrollin kautta. Perheaikaa vietetään koko ajan.
Ystäväni mies on sosiaalinen persoona. Kun ystävääni ei huvita lähteä esim johonkin, pyydän ystävältä, että jos hänen miehensä lähtisi minun ja mieheni seuraksi. Ystäväni tekee sellaista, että hän kertoo, että heillä ei ole tällaiseen tekemiseen rahaa (kyse siis 10 eurosta ja tiedän että ei ole rahasta kiinni) ja ei kerro miehelle, että häntä on pyydetty mukaan. Kysymys ei ole rahasta, vaan siitä, että ystävä haluaa viettää sitä perheaikaa.
Nykyään on turha kysyä, sopiiko kylään. Mikäli hänen miehelleen soittaa, voiko kylään tulla, se sopii mainiosti miehelle, muttaystäväni suuttuu miehelle/ystäville, kun on luvannut ottaa vieraita keskustelematta hänen kanssaan. Hän onnistuu verhoilemaan suuttumisen johonkin tekosyyhyn, kuten ”etkö muista että minun piti hoitaa näitä työasioita juuri tänään ja sinä menet tuollasta lupaamaan” tai esim. laskujen maksu voi olla syynä, että koko iltana sinne ei voi mennä. Lapsi on oikeastaan tekosyistä yleisin (tosin joskus myös oikea syy)
Meillä on saman ikäiset pojat. Ystäväni ei ole kutsunut poikaani ja minua kylään enää vuosiin, vaikka hänen poikansa on aina innoissaan, jos tulen poikani kanssa kylään. Pojalla siis ei ole ystäviä yhtä ainoaa.
Miehellä lapsia aiemmasta avioliitosta sekä äiti, joka asuu todella kaukana. Mies erehtyi pyytämään äitiään kylään jouluksi kysymättä ystävältäni. 15 vuoden aikana miehen äiti siis ei ole viettänyt yhtään joulua poikansa kanssa. Ystäväni suuttui asiasta, koska hänen kanssaan ei ole keskusteltu. Kun mies sanoi, että kai hänenkin äidillään on oikeus vierailla heillä, kun ystävän oma äiti ravaa siellä heillä joka päivä. Ystäväni vetosi, että hänen äidillään on oikeus tulla heille, koska on taannut talolainan. Lasten tuleminen heille estetään jollain "olen väsynyt tekosyyllä, lapset saavat käydä hänen määrittelemänään aikana hanen määrittämäsä ajan. Syynä esim. se, että heidän yhteinen lapsensa jää huomiotta silloin, kun miehen lapset ed. liitosta ovat kylässä. Mies tapaa näitä muita lapsia 2 krt/v.
Ystävän rutiinit sotkee täysin se, että joku ottaa häneen yhteyttä kesken perhe-elämän suorittamisen Olen yrittänyt keskustella ystävälleni (meillä on hyvin suorat välit) asiasta, mutta se on johtanut suurempaan eristämiseen ja siihen, että ystäväni näkee kovemman työn peitellääkseen käytöstään, joka johtaa vielä suurempaan eristäytymiseen. Mitä tehdä ja miten toimia??
Kommentit (15)
Jos ystävälläsi on aspergerin oireyhtymä. Arki tarvitsee rutiineja. Niistä poikkeaminen saa ahdistumaan. As tarvitsee paljon omaa aikaa ja sosiaalisuus saa hänet uupumaan.
Ei ole aspergeri eikä mitään siihen viittaavaakaan (työskentelin ennen aspergereiden kanssa, joten hyvin tuttu oireyhtymä). Kontrollointi on hyvin suunniteltua. Huoli enemmän siitä, että ystäväni siirtää omia halujaan viettää aikaansa vain ja ainoastaan perheensä kanssa myös poikaansa ja mieheensä. Eli jos hän tykkää olla perheen kesken, hän järjestää asiat niin, että poika ja mieskään eivät pysty olemaan ystäviensä kanssa. Olemme tunteneet 15 vuotta ja tämä alkanut näkymään vasta viimeisen parin vuoden aikana. Ei ole ollut ennen mitään tuollaista.
Jos se poika on autistinen, kuten aloituksesta ilmenee. Miten sellainen nyt olisi innoissaan ap:n pojan tai kenenkään muun vierailusta?
ja vielä: jos kyseessä on autistinen lapsi, kyllä siinä pitää sitten olla aina järjestelemässä hoitaja, jos vanhemmat yhdessä haluavat osallistua yhtäaikaa johonkin menoon. Plus että ehkä se lapsi ei halua olla isoissa porukoissa, mikä ilmenee oireiluna. Mistäs tiedät kuinka väsyneitä vaan ovat erityislapsen vanhempina?
Ajattelitko, että autisti on vain omissa maailmoissaan? Kyllä se pika kyselee mun pojan perään ja on hyvin pettynyt, jos poikani ei tulekaan käymään. Leikit eivät ole ihan perinteisiä, vaan enemmän rinnakkaisleikkejä.
Ymmärrän myös miksi ystäväsi tykkää kyttyrää, kun junailet hänen selkänsä takana jotain yhteistapaamista sinä, miehesi + ystäväsi mies. (Siis vaikka tuo ystäväsi mies olisi kuinka ihqu ja sosiaalinen tahansa.)Te pidätte hauskaa viihteellä, kun ystävä on kotona autistisen lapsen kanssa...
Koita hankkia muita kavereita ja jätä tuo perhe rauhaan. Heillä on täysi oikeus elää elämänsä lapsen ehdoilla ennemmin kuin sinun ehdoillasi.
Ja siis hoitaja ei ole ongelma. Isovanhemmat hoitavat mielellään. Siinä se ongelma piileekin, mitään ei tehdä yhdessä eikä erikseen ja siellä ei saa käydä = eristetään. Ystävällä iso talo, jossa lapsella oma kerros, joten vieraat eivät paljoa paina. Ymmärrän että tottakai jokainen tarvitsee omaa aikaa, mutta siis tämän vuoden puolella sinne ei ole saanut kylään mennä lainkaan.
Isoja porukoita ei muutenkaan käy kylässä.
Hyvä trolli,
kuka on puhunut viihteelle lähtemisestä? Oltaisiin ihan urheilua menty harrastamaan (mihin muuten lapsikin olisi sopinut mukaan oikein hyvin) Ja yhäkään en ole junaillut mitään yhteistapaamisia vaan soittanut miehelle, passaako tulla kylään johon hän on suostunut.
Yhtä hyvin seuraksi olisi kelvannut koko perhe tai ihan vain se vaimokin ja mies olisi voinut jäädä autistisen lapsen kanssa.
Alkup kirjoitti:
Hyvä trolli,
kuka on puhunut viihteelle lähtemisestä? Oltaisiin ihan urheilua menty harrastamaan (mihin muuten lapsikin olisi sopinut mukaan oikein hyvin) Ja yhäkään en ole junaillut mitään yhteistapaamisia vaan soittanut miehelle, passaako tulla kylään johon hän on suostunut.
Yhtä hyvin seuraksi olisi kelvannut koko perhe tai ihan vain se vaimokin ja mies olisi voinut jäädä autistisen lapsen kanssa.
Tadaa - eivät ehkä tykkää/ jaksa urheilla. Eivät ehkä jaksa teidän seuraanne. Tai sinun seuraasi. Miksi teidän pitäisi notkua heidän nurkissaan jatkuvasti? Etkö nyt vain tajua mitä sinulle yritetään viestittää? Miksi tarvitsette seuraa urheiluun? Ettekö osaa laittaa itse edes yhteistuumin lenkkarin nauhoja kiinni - siis sinä ja miehesi?
Kuulostaa mielestäni siltä, että olet hiukan liian perillä ja kiinnostunut asioista, jotka eivät tavallaan kuulu sinulle. Jos sinua huolettaa niin puhu ystäväsi kanssa ja tuo oma näkökulmasi asiaan. Se on ainut mitä voit tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa mielestäni siltä, että olet hiukan liian perillä ja kiinnostunut asioista, jotka eivät tavallaan kuulu sinulle. Jos sinua huolettaa niin puhu ystäväsi kanssa ja tuo oma näkökulmasi asiaan. Se on ainut mitä voit tehdä.
No, ymmärrän että kuulostaa kyllä että olen melko perillä heidän asioistaan. Niinhän ne lähimmät ystävät yleensä ovat, jos 15 vuotta olet päivittäin tekemisissä. Ja ihan että kukaan ei saa väärää kuvaa, niin tämä kommunikointi on ollut tähän asti molemminpuoleista ja ystävä on vähintään yhtä perillä minun elämästä. Kiitos asiallisesta kommentista :) Todella, ehkä tähän ei auta kuin suora puhe. Ongelma vain on, että olen puhunut jo suoraan ja tämä johtanut siihen, että välit vielä viileämmät.
Hei,
Rankka juttu :( huh!
Tuli ihan ekaks mieleen, että eihän ystäväsi mieskään jaksa loputtomiin tollasta vallankäyttäjää.
Olet myös itse ollut tosi pitkäpinnainen ja uskollinen. Surullista kuulla!
Varmaan äidin sydämessä on huolta ja häpeää ja ties mitä tunteita, mutta ei silti saa lähteä toisia hallitsemaan. Se on loppuviimeksi sille rakkaalle lapsellekin huono juttu!
Älä anna tallata omille varpailleni loputtomiin. Ennen pitkää ystäväsi on opittava, että kaikki ihmissuhteet ovat vuorovaikutteisia. Kaikella kunnioituksella.
Voimia!
Tässä taas syy, miksi paras ystäväni on 1 luokalla virkattu naru.
Minusta sinä pyrit kontrolloimaan ns ystäväsi tekemisiä, suorastaan stalkkaat.