Ystäväni pyytää kaljalle ja kun joku lähtee hän ilmoittaa ettei ole rahaa voiko tarjota??

Sanoisin että en pysty lainaamaan. Seuravalla kerralla keksin heti jonkun muun menon.

Minulla oli aikoinaan tällainen "ystävä". Mielenterveysongelmainen alkoholisti.

Kyllästyin siihen että hän oli jatkuvasti pummimassa, lopulta vai ilmoitin että "ai jaa, ei sit vissiin voidakaan tavata" kun näitä valityksia tuli. Ihan sama, ei vaan kiinnosta enkä tunne myötätuntoa.

Tuohon on vain yksi vastaus: ei, en voi, mutta ostan sinulle yhden kahvin. Vähitellen pummit oppivat tavoille.

Senkun sanoo, ettei ole varaa tarjota.

En todellakaan tarjoaisi tuollaiselle pummille. Voitte mennä yhdessä vaikka lenkille, niin ei tarvita rahaa.

Mulla on tuollainen ystävä, ja minä yleensä maksan. Tarjoan itse yleensä ostaa hänellekin, ettei tarvitse "ruinata". Olen hyvätuloinen it-alalla oleva sinkku, ystäväni taas ollut jo yli vuoden työttömänä. Tässä tilanteessa tuntuisi hullulta pistää toinen maksamaan tuoppinsakin pienistä rahoistaan, samalla kun itse olen juuri vaihtanut auton 42 000 euroa maksaneeseen uuteen...

Onko vasuri?

Oon kysynyt pari kertaa että mikä siinä sitten on jos tietää jo valmiiksi ettei ole varaa niin vastaus on ollut että "no ois nii kiva nähä ja pitää hauskaa että mä hoidan sitten ensi kerralla" . Ollaan tätä kyseistä ihmistä jeesattu muutenkin ystäväpiirissä että saa tupakkaa ja ruokarahaa jos tekee tiukkaa. Käy siis töissä mutta tekee keikkatyyppistä työtä eli vuoroja voi olla miten sattuu ja sitten pahoina aikoina ei oikeastaan oo juurikaan ni kyllä se näkyy lompakossa.. AP

Kätevää;-)

Ihan sama tarina minulla tämän ex-ystävän kanssa. Annoin rahaakin joskus, kun säälitti niin. Sairas ihminen... mutta loppupeleissä tuollainen vaan vahvistaa sitö kerjäämiskäyttäytymistä, eikä ihminen ikinä opi ottamaan vastuuta itse. Auttaminen voi joskus ylläpitää ongelmaa...

Ottaisin vaan sen yhen kaljan verran rahaa ja kun kysyy piffausta niin sanoisin että sori itellä vaan tuopin verran rahaa mukana

Mulla oli yksi kaveri pitkään työttömänä, niin piffasin hänelle silloin tällöin, makselin bensoja, annoin jotain vaatteita jne.

Sittemmin tyyppi sai perinnön, osti asunnon vastavalmistuneesta talosta. Pääsi kokopäivätöihin.

Mutta arvatkaas, onko pummielämä jäänyt päälle!

Hän kutsui minut risteilylle. Lopulta minä olin kumminkin se, joka osti laivaliput. En meinannut millään saada häntä maksamaan osuuttaan. Kaikenlaista venkoilua tuli.

Lopuksi sanoinkin suorat sanat.

Sen koommin en ole pitänyt yhteyttä. Hyvä, että pääsin ikävästä ihmisestä näin helposti eroon.

Voisit hakea itelles bissen ja ottaa kaverille kylkeen ilmaisen veden :)

En halua olla inhottava että jos lähetään kaljalle niin sitten toinen juo vettä/kahvia, vaikuttaa vähän kettuilulta.  Ehkä olen liian kiltti tässä asiassa mutta jotenkin käy sääliksi jos toisella on 5e tilillä ja sitten kysyy nähdäänkö. Itsellä ei joku tuopin tarjoaminen vie maalta merelle mutta periaate on vähän kurja, tulee ehkä hieman hyväksikäytetty maku. . :/ ap

hän on siipiveikko. se että tarjoaa toisanaan takaisin jonkun paukun, ei paljoa lämmitä, jos te muut olette aikojen saatossa tarjonneet hänelle moninkertaisen määtän jotavaa.

Vierailija kirjoitti:

Sori tuli viesti melkee kokonaan tohon otsikkoon :| Mutta mitä mieltä kaverin käytöksestä, saattaa sillon tällön kysyä minua ja paria muuta meijän yhteistä tuttua istumaan iltaa ja ottamaan muutaman, sitten jos ollaan suostuttu ja sovittu jo missä nähdään ym, ilmoittaa kaveri että "niin öööö mulla ei ole rahaa että et viitsis piffaa" siis hä?

Ymmärrän jos itse kysyn ja toinen sanoo ettei ole varaa niin kysyjä voi mielestäni tarjoutua lainaamaan/tarjoamaan mutta ei ehkä toisinpäin.. Toki joskus hänellä kyllä on rahaa jolloin sitten maksaa omat ja saattaa tarjota muillekkin kysymättä.

Törkee hyväksikäyttäjä. Ehkä voisin lainata ekalla kerralla, mutta toisella kerralla kyllä sanoisin suoraan että mennään sitten joskus toiste ja todennäköisesti en tuon "kaverin" kanssa olisi enää pahemmin tekemisissä.

Mulla on alkoholisoitunut naapuri. Tuli aikoinaan usein rupateltua sen kanssa pihalla ja saatettiin juoda siinä samalla olutta, joko omiamme tai tarjottiin toisillemme, kummalla sattui olemaan. Sitten se alkoi pikkuhiljaa mennä siihen että kaveri pyrki juttusille kun sillä oli viinat loppu ja aika usein sunnuntai aamuisin. Aloinpa vähän vähennellä yhteydenpitoa.