Lue keskustelun säännöt.
Ero tulossa, kunhan lapsen lukio loppuu, paitsi että toinen osapuoli ei tiedä asiasta yhtään mitään....Yleistä?
29.01.2017 |
Sukulaisnaisen mies jos viimeisltä 18 vuodelta, odottaa että voi ilmoittaa avioeron lähtevän voimaan NYT. Mitään keskusteluhoitoa tai aikalisää ei ole tarvetta ottaa. Tämä on nyt tässä.
Muttamutta. Kun me muut, teidän yhteiset ystäväperheet ja miehet jotka on sun miehen kavereita sanoo, ettei se nyt niin yllätys ole niinkään.
Pitikö sun pitää se aina niin tiukassa lie´assa? Oliko pakko saada "kaikki" ja painostaa miestä koko ajan tekemään enemmän töitä ja hankkimaan lisää? Oliko ne kaikki sisäremontit ja talonvaihdot ihan pakko kaikki saada? Kun olette kumpikin vaan tavan palkkatyöläisiä, niin eihän siinä muuta voi kuin ottaa lisää vuoroja vaan. Kesämökkikin kuuluu olla. Siinä olitte jo aika tiukilla, mutta ei voinu mitään.
Siitäkään mökistä miehelle mitään iloa ollut. Ei tullut kysymykseen, että se olisi saanut mennä sinne ilman sinua, vaikka sulla oli työvuoroja ja miehellä vapaata. Yhdessä pitää olla. Eli suomeksi sanottuna: mies ei saanut poistua sun valvovan silmän alta. Aina sä kyllä keksit jotain erittäin tärkeää tekemistä kotona, ettei se mihinkään niillä vapaapäivillään päässyt.
Miehelläs ei saanut olla mitään omaa. Ehkä kaikki miehet ei vaan tarvi muuta kuin yhdessä oloa, mutta useimmat olis ikionnellisia jotain Mancavesta tai jostain harrastuksesta jonne mennään vaan miesten kanssa ja jonne ei perhe pääse.
Jos sitä joskus pyydettiin mukaan johonkin omaan tekemiseen, niin sitä sun oli erittäin vaikea hyväksyä. Kun "perheen yhteinen aika menee" ja "kun siellä kuitenkin ryypätään" No anna ryypätä, ei se mikään kokoviikkoinen juoppo ollut ikinä. HIrvee syyllistäminen ja jonkun manööverin miettiminen, millä sen reissun sais jotenkin estettyä, esim. Äitisi sairastuu ja tarviikin justiin apua niiden talolla...
Se ikuinen suorittaminen, se on se paha. Lue aiheesta kirjallisuutta ja huomaa, että suorittaja ei ole koskaan tyytyväinen, sillä se tyytymättömyys onkin sun sisällä. Eikä se mene pois sillä että naputat miehelles parketin hiomisesta ja siitä lattialistat on vieläkin laittamatta sen jälkeen paikalleen. Joo, lattialistojen puuttuminen EI ole sellainen asia, jota pitää hävetä (??) niin paljon ettei kehtaa kutsua omia ystäviään käymään. En oikein kompannu sua tässä, muistatko. Lähinnä kävi miestäs sääliksi.
Saitkin teidät eristetyksi teidän lintukotoonne aika hyvin. Mun mies ei enää jaksanut lähteä teille sen ahdistavan tunnelman takia ja sen takia että sun mieheltä oli kuulemma munat leikattu.
Joku talvi sitten sun miestä näkyi kuintenkin joinakin iltoina baareissa?? En tiedä, minkä siltarummun läpi sen on täytynyt ryömiä tontilta pois ja vapauteen. Vai oliko ne niitä iltoja/yöitä kun sulla oli työvuoro. Ainoa lapsikin jo melkein aikuinen, niin ei tarvinnu enää kotona väijyä.
Niistä muutamasta vapaaillasta sai mies maksaa kauan ja huolella. Riitelyä, mökötystä, hurjaa paheksuntaa siitä että normaali, aikuinen mies käy baarissa, vaikka "on perhekin". Sekö nyt on niin kamalan raskauttavaa, mitähäh?
Miehes ei ole semmoine ralli-lassi, että koko ajan pitää vahtia ettei lähe ryyppy päälle ja ala vauhti kiihtyä liikaa. Ihan tavallinen kaveri, vakituisessa työssä, huolehti lapsesta ja perheesta ja talosta. Ei siinä ole mitään sellaista että se pitää pitää sun silmien alla koko ajan. Olisit antaut senkin joskus elää itse ja antanut sille omaa aikaa.
Ja tähän ei tarvi alkaa paapottaan, että "kukaan eivoi tietää millaista on pariskunnalla ja ei voi tuntea toista niin hyvin." Kyllä voi tuntea. Olen tuntenut sen pidempään kuin sinä ikinä. Samoin mun mies. Sun mies oli ennen iloinen ja reipas kaveri, pidetty seurassa.
Ehdottamsti olen iloinen, että mies uskaltaa tehdä tämän manööverin. Uskon myöskin kyllä, että te molemmat voitte tulla onnellisiksi myöhemmin.
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keksi jo uusi. Tää on ollut täällä jo ainakin kolme kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Aika yksipuolinen kuva kaverin suhteesta. Mies on kastroitu ja nainen on saatanasta seuraava. Sun suurin saavutus kuulostaa olevan saada mies eroamaan hullusta akastaan. Toivottavasti kaikki menee hyvin, eikä nössöstä miehestä tule riippakiveä teille.
Vrööööng. Mun suurin saavutus ei ole, eikä tule ikinä olemaan saada joku sukulaisukko eroamaan yhtään mistään.
Kyseessä on läheisriippuvainen akka, joka haluaa väkisin tehdä elämästään sellaisen kuin se hänen mukaansa kuuluu olla ja siihen ei ole samassa perheessä asuvilla kenelläkään osapuolella mitään sanomista. Aina mennään sillä säädöillä kuin rouva haluaa.
Mietippä ite kohalles, että miten onnellista , tai edes vähän siedettävää kenenkään elämä silloin on.
Siinä kohtaa olet ihan oikeassa, yhdessä kohtaa: mieheltä on munat leikattu.
En edes jaksanut enkä viitsinyt lukea loppuun. Täysin yksipuolinen selostus asiasta, olisi mielenkiintoista kuulla toisenkin mielipide. Tuo, että ero vaan ilmoitusasiana ilman mitään halua sovitella ja jutella kertoo nimittäin jo aika paljon asiasta ja siitä, ettei se eroavakaan osapuoli niin puhdas pulmunen taida olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika yksipuolinen kuva kaverin suhteesta. Mies on kastroitu ja nainen on saatanasta seuraava. Sun suurin saavutus kuulostaa olevan saada mies eroamaan hullusta akastaan. Toivottavasti kaikki menee hyvin, eikä nössöstä miehestä tule riippakiveä teille.
Vrööööng. Mun suurin saavutus ei ole, eikä tule ikinä olemaan saada joku sukulaisukko eroamaan yhtään mistään.
Kyseessä on läheisriippuvainen akka, joka haluaa väkisin tehdä elämästään sellaisen kuin se hänen mukaansa kuuluu olla ja siihen ei ole samassa perheessä asuvilla kenelläkään osapuolella mitään sanomista. Aina mennään sillä säädöillä kuin rouva haluaa.
Mietippä ite kohalles, että miten onnellista , tai edes vähän siedettävää kenenkään elämä silloin on.
Siinä kohtaa olet ihan oikeassa, yhdessä kohtaa: mieheltä on munat leikattu.
Täähän on nyt selvää kumman puolella tässä olet, mutta herää vaan kysymys miksi olet...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika yksipuolinen kuva kaverin suhteesta. Mies on kastroitu ja nainen on saatanasta seuraava. Sun suurin saavutus kuulostaa olevan saada mies eroamaan hullusta akastaan. Toivottavasti kaikki menee hyvin, eikä nössöstä miehestä tule riippakiveä teille.
Vrööööng. Mun suurin saavutus ei ole, eikä tule ikinä olemaan saada joku sukulaisukko eroamaan yhtään mistään.
Kyseessä on läheisriippuvainen akka, joka haluaa väkisin tehdä elämästään sellaisen kuin se hänen mukaansa kuuluu olla ja siihen ei ole samassa perheessä asuvilla kenelläkään osapuolella mitään sanomista. Aina mennään sillä säädöillä kuin rouva haluaa.
Mietippä ite kohalles, että miten onnellista , tai edes vähän siedettävää kenenkään elämä silloin on.
Siinä kohtaa olet ihan oikeassa, yhdessä kohtaa: mieheltä on munat leikattu.
Oletko itse läheisriippuvainen?
Kyllä mä uskon että tämmöisiä johonkin täydellisen elämän muottiin pakotettuja, kilttejä ja riitoja vältteleviä miehiä on paljonkin. Ne vaan harvoin uskaltaa tai jaksaa edes erota.
Olihan tälläkin palstalla joitakin miesten avautumisia, kuinka ei olisi ikinä pitänyt suostua lapsia tekemään ja nyt ollaan jumissa jossain lapsiperhe -karusellissa eikä pääsyä pois ole näkyvissä.
Pisteet tälle miehelle että lähtee etsimään ehkä onnea sopivammasta ja ehkä vähän rennommasta osapuolesta.
Aika yksipuolinen kuva kaverin suhteesta. Mies on kastroitu ja nainen on saatanasta seuraava. Sun suurin saavutus kuulostaa olevan saada mies eroamaan hullusta akastaan. Toivottavasti kaikki menee hyvin, eikä nössöstä miehestä tule riippakiveä teille.