Lue keskustelun säännöt.
Olen masentunut - suorittamisen halu
18.01.2017 |
Tai alakuloinen. Vaikka elämässäni on kaikki hyvin. Siis kaikki - on oma perhe ja ihana lapsi, paljon sukulaisia, minulla ja miehellä hyvät opiskelu-/työpaikat, kiva asunto. Minulla on vieläpä lomaa nyt. Koulujuttuja piti tehdä, mutta en ole saanut mitään aikaiseksi. Tässä pohtiessani omaa tilaani olen tullut tulokseen, että olen hirveän kunnianhimoinen ja saavutuskeskeinen tyyppi - itseäni kohtaan, enkä näköjään pysty yhtään relaamaan vaan masennun, kun en "saavuta". Nytkin minulla olisi hirveästi suunnitelmia ja tavoitteita, mutta en pysty hyppäämään toteuttamaan niitä, koska ensin pitää tehdä a ja b. Onko täällä muita samanlaisia?
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tai alakuloinen. Vaikka elämässäni on kaikki hyvin. Siis kaikki - on oma perhe ja ihana lapsi, paljon sukulaisia, minulla ja miehellä hyvät opiskelu-/työpaikat, kiva asunto. Minulla on vieläpä lomaa nyt. Koulujuttuja piti tehdä, mutta en ole saanut mitään aikaiseksi. Tässä pohtiessani omaa tilaani olen tullut tulokseen, että olen hirveän kunnianhimoinen ja saavutuskeskeinen tyyppi - itseäni kohtaan, enkä näköjään pysty yhtään relaamaan vaan masennun, kun en "saavuta". Nytkin minulla olisi hirveästi suunnitelmia ja tavoitteita, mutta en pysty hyppäämään toteuttamaan niitä, koska ensin pitää tehdä a ja b. Onko täällä muita samanlaisia?
Lopeta tuo ajattelu, ja ala olla onnellinen. Itse luot itsellesi tuon pahan olon, mihin ei ole mitään tarvetta. Ensimmäisen maailman ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai alakuloinen. Vaikka elämässäni on kaikki hyvin. Siis kaikki - on oma perhe ja ihana lapsi, paljon sukulaisia, minulla ja miehellä hyvät opiskelu-/työpaikat, kiva asunto. Minulla on vieläpä lomaa nyt. Koulujuttuja piti tehdä, mutta en ole saanut mitään aikaiseksi. Tässä pohtiessani omaa tilaani olen tullut tulokseen, että olen hirveän kunnianhimoinen ja saavutuskeskeinen tyyppi - itseäni kohtaan, enkä näköjään pysty yhtään relaamaan vaan masennun, kun en "saavuta". Nytkin minulla olisi hirveästi suunnitelmia ja tavoitteita, mutta en pysty hyppäämään toteuttamaan niitä, koska ensin pitää tehdä a ja b. Onko täällä muita samanlaisia?
Lopeta tuo ajattelu, ja ala olla onnellinen. Itse luot itsellesi tuon pahan olon, mihin ei ole mitään tarvetta. Ensimmäisen maailman ongelmia.
Täh? Ai että ihminen ei voi olla onneton?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai alakuloinen. Vaikka elämässäni on kaikki hyvin. Siis kaikki - on oma perhe ja ihana lapsi, paljon sukulaisia, minulla ja miehellä hyvät opiskelu-/työpaikat, kiva asunto. Minulla on vieläpä lomaa nyt. Koulujuttuja piti tehdä, mutta en ole saanut mitään aikaiseksi. Tässä pohtiessani omaa tilaani olen tullut tulokseen, että olen hirveän kunnianhimoinen ja saavutuskeskeinen tyyppi - itseäni kohtaan, enkä näköjään pysty yhtään relaamaan vaan masennun, kun en "saavuta". Nytkin minulla olisi hirveästi suunnitelmia ja tavoitteita, mutta en pysty hyppäämään toteuttamaan niitä, koska ensin pitää tehdä a ja b. Onko täällä muita samanlaisia?
Lopeta tuo ajattelu, ja ala olla onnellinen. Itse luot itsellesi tuon pahan olon, mihin ei ole mitään tarvetta. Ensimmäisen maailman ongelmia.
En ole ap mutta varmaankin osuit asian ytimeen. Avain onneen on kaikesta turhasta ajattelusta luopuminen, kuhunkin hetkeen keskittyen. Ajattelua voi tietysti käyttää aina kun sitä oikeasti tarvitaan, mutta omiin ajatuksiin ei saa liittää "itseään". Ajatukset ovat "itsestä" irrallisia oikeasti. Tätähän saarnaavat lähes kaikki henkiset opettajat. Toki helpommin sanottu kuin tehty käytännössä.
Lääkitys kannattaa hakea heti. Pääset eroon hypomaniastasi. On todella epänormaalia tuntea onnea jostakin, etenkään töistä, ilman kunnon kemiaa.
Niin ja varmaan tuolla saavuttamisella peitän jotain sellaista, joka sitten puhkeaa kun olen yksikseni pidemmän aikaa. Ap