Lue keskustelun säännöt.
Tulossa tosi itkuinen vauva?
16.01.2017 |
Enää muutama hassu viikko raskautta jäljellä ja huolestuttaa tosi kovin, että mahtaako syntyä äärimmäisen tyytymätön ja itkuinen vauva :( Sikiöhän aistii äidin tunnetilat ja tämä loppuraskaus on ollut henkisesti ihan kamalaa. Esikoinen on kehittänyt nukkumisesta sekä nukkumaanmenemisestä kauhean ongelman, nukutus kestää aina vähintään tunnin, sitten alkaa yöheräily milloin mistäkin syystä ja sitten haluaakin jo nousta ylös kokonaan eikä sellanen 7-8h ihan riitä vuorokauden unimääräksi 2-vuotiaalle. Ja koska yö jää noin lyhyeksi niin päiväunet on pakko nukkua (taas tunnin nukutus). Miehen kanssa ollaan myös riidelty enemmän kuin koskaan ja on rahahuolia. Tuntuu, että stressitasot on jatkuvasti korkealla ja minä jatkuvassa univajeessa.
Ei tästä varmaan muuta oikein voi päätellä kuin että syntyvä vauva tulee olemaan aika huonontuulinen ja huonosti nukkuva, ehkä saadaan lisäbonuksena koliikki tai allergiakierrekin tms :(
Kommentit (8)
Pari vuotiaat voi olla tuollaisia. Niin. Mitä tähän nyt sanoisi. Lapsiperhe-elämä ei ole helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnea kohta syntyvästä toisesta lapsesta! :) Älä ole huolissasi. Ei sinun stressisi tee vauvalle sen enempää hallaa kuin itsellesikään. Minä stressasin lähes koko raskauteni ajan milloin mistäkin syystä. Synnytin viime marraskuussa. Vauva on ollut oikein rauhallinen ja tyytyväinen vaikka raskausaika meni oksennellessa ja stressatessa. Joten no panic :)
Sinun ja miehesi välit paranevat luultavasti vain keskustelemalla ja kompromisseilla. Esikoinen voi olla levoton koska aistii kotona olevan kireän tunnelman. Myös kohta syntyvä vauva voi vaikuttaa. Voi olla ettei esikoinen tunne oloaan turvalliseksi, tiedä näistä sitten. Auttaako jos jättäisi vain sänkyynsä? Nukahtaisiko omia aikojaan? Laita korvatulpat ja käske miehesi nukuttaa esikoinen! Monesti rauhoittuvat isän kanssa paremmin jos äiti huokuu adrenaliinia.
Vierailija kirjoitti:
Siis toinen lapsi ja rahahuolia. Miksi toinen jos taloudellisesti tiukkaa?
Luulisi, että jokainen vähänkään ajan hermolla oleva olisi tietoinen, että nyt eletään pahaa työttömyysjaksoa, johon kuuluu jatkuvasti yt-neuvotteluja, firmoja menee nurin jne.
Mies on siis jäänyt työttömäksi ja itse valmistuin juuri ammattiin eli äitiyspäivärahani lasketaan opiskeluaikojeni tulojen mukaan, jotka olivat varsin surkeat. Lisäksi piti muutama kk takaperin alkaa maksaa opintolainaa pois edellisistä opinnoista. Miehen työttömyys ja nämä kun menee päällekkäin+3-henkisestä perheestä tulee 4-henkinen niin kyllä siinä on huolta rahojen riittämisestä. Autossakin koko ajan jotain korjattavaa, mutta siitä ei viitsi luopuakaan kun on velaton auto ja nykyään niin monessa työpaikassa on vaatimuksena oma auto. Isän hautajaisten järjestäminen arkkuineen, hautakivineen kaikkineen söi myös hyvin rahaa eikö kaikkea ole vielä edes maksettu. Ja mitä muita näitä nyt onkaan :( ap
Yksi sana: nukutus!
En ole koskaan sitä ymmärtänyt. Omani olen aina jättänyt sänkyyn, enkä jäänyt nukuttamaan. Sen kun kerran aloittaa, ei siitä pääse eroon.
Älä huoli, ei tuo ole niin yksinkertaista. Itse stressasin ja olin raskausajan niin kipeä, että lapsi meinasin syntyä ennen aikojaan ja siitä huolimatta syntyi äärettömän helppo ja aurinkoinen lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoinen oli 2v 3 kk kun meille syntyi toinen lapsi. Suurin piirtein samoilla väleillä tuli loputkin.
En minäkään nukutellut taaperolapsiani, ja esikoinen sentään oli ADHD-diagnoosilla myöhemmin. Neljä lasta. Mies teki kolmevuorotyötä, ei ollut aina ylimääräistä käsiparia. Tädit ja mummit neuvoi esikoisen kanssa, että ei mitään nukutuksia eikä uneen keinutteluja, vaan lapsi sänkyyn iltapalan, pesun, pusun jälkeen, kun on samat rutiinit, kyllä ne sinne nukahtaa, jos niitä väsyttää. Valot hämäriksi ja telkka kiinni ennen iltarutiineja. Tilanne rauhalliseksi ja valot vähille. Unihormoni melatoniini erittyy paremmin hämärässä. Siksi moni potee myös talvikaamosta.
Siitä saakka kun päivärutiini alkoi vauvalle muotoitua, mentiin sen mukaan. Vuoden ikäisen otin illalla kainaloon, kun muut iltatoimet oli tehty. Napa pitää syödä täyteen hitaita hiilareita. Ruista ja kaurapuuroa, päälle vähän sokeria ja voisilmä. Kyllä kelpasi. Katseltiin hämärässä satukuvakirjaa, halailtiin, laulettiin "nuku nuku nurmilintu" ja "mistäs tiesit meille tulla", tutkittiin varpaiden määrä, myöhemmin luettiin satuja. Lapsi rauhoittuu siinä. Sitten hyvää yötä ja yövalo. Samoilla rutiineilla aina. Unikoulu käytiin esikoisen kanssa 10 kk ikäisenä, kun oli hankaluuksia, sen jälkeen ei tarvinnut.
Miten muuten meinaat nukutuksesta selvitä, kun vauvalla on illalla tissi suussa??? Jos 2 v kimpoilee sängystä, palauta takaisin sitkeästi. Sanot, että "nyt nukutaan, aamulla kun on ulkona valoa, leikitään. Äitikin menee nukkumaan, hyvää yötä" Ovi kiinni. Yövalo, jos tarpeen lapselle (meillä yksi tarvitsi). Sitä pitää vain toistaa ja olla päättäväinen, mutta ei kireä. Palautat lapsen petiin samoilla lauseilla.
Menee muutama ilta, sitten on selvää.
Pitää olla todellinen idiootti äijä joka haastaa riitaa viimeisillään raskaana olevan naisen kanssa.
Keskittyisi sekin nyt sataprosenttisesti työnhakuun.
Oma 7kk vauva on nyt siinä vaiheessa että heräilee pitkin iltaa eikä sitten halua mennä nukkumaan, se on kestettävä. Miksi teitte toisen lapsen jos yhdenkin kanssa on jaksaminen koetuksella? En tarkoita tätä pahalla vaan mietin lapsen parasta, siinä missä sinunkin.
Terv. 26v täysi yh, lapsen isä pitkällä ulkomaankomennuksella
Siis toinen lapsi ja rahahuolia. Miksi toinen jos taloudellisesti tiukkaa?