En uskoisi pärjääväni poikalapsen kanssa

Ei kaikista vain ole vanhemmiksi. Sä voit hyväksyä sen ihan hyvin. On hyvä tiedostaa oma rajallisuutensa. Peukku siis sulle.

Näyttää siltä että olet tullut oikeaan johtopäätökseen. Sinun ei kannata hankia lapsia. Hienoa päättelyä, johon kaikki eivät pysty.

Yhden tytön (16 v) ja kahden pojan (16v ja 11 v) äitinä voin todeta, että poikien kanssa on kaikki, toistan KAIKKI mennyt helpommin. En siis tiedä mistä puhut. Hienoa että olet päättänyt jättää lapset hankkimatta, hyvä päätös!

Fhkhghjhg kirjoitti:

Yhden tytön (16 v) ja kahden pojan (16v ja 11 v) äitinä voin todeta, että poikien kanssa on kaikki, toistan KAIKKI mennyt helpommin. En siis tiedä mistä puhut. Hienoa että olet päättänyt jättää lapset hankkimatta, hyvä päätös!

Ai. Itse taas näen pojissa liikaa riskejä kun katson oman sukuni miehiä. Alkoholisteja, mielisairaita, väkivaltaisia, tapatyöttömiä kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Fhkhghjhg kirjoitti:

Yhden tytön (16 v) ja kahden pojan (16v ja 11 v) äitinä voin todeta, että poikien kanssa on kaikki, toistan KAIKKI mennyt helpommin. En siis tiedä mistä puhut. Hienoa että olet päättänyt jättää lapset hankkimatta, hyvä päätös!

Ai. Itse taas näen pojissa liikaa riskejä kun katson oman sukuni miehiä. Alkoholisteja, mielisairaita, väkivaltaisia, tapatyöttömiä kaikki.

Kuten jo sanottiin, on hyvä, että silloin tiedostaa sen, että itse saattaisi kasvattaa yhtä rapasakkia.

Mulla on kolme poikaa. Ne on aivan ihania! Paljon hellempiä, sydämellisempiä, empaattisempia ja vähemmän kiljuvia kuin nuo tytöt. En tiedä mitä olen tehnyt väärin..

Siinä missä iso- sisko pukkaa pienemmän nurin tai nipistää, iso- veljet ovat hyvinkin helliä. Oma mieskin sellainen tavallinen kiva mies, tunteellinen.

Jotenkin olen nuo väärin kasvattanut, tiedän.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kolme poikaa. Ne on aivan ihania! Paljon hellempiä, sydämellisempiä, empaattisempia ja vähemmän kiljuvia kuin nuo tytöt. En tiedä mitä olen tehnyt väärin..

Siinä missä iso- sisko pukkaa pienemmän nurin tai nipistää, iso- veljet ovat hyvinkin helliä. Oma mieskin sellainen tavallinen kiva mies, tunteellinen.

Jotenkin olen nuo väärin kasvattanut, tiedän.

Helliähän ne vanhempien edessä tuppaavat olemaan, mutta kavereiden kanssa nussutussupillut ja pornovideot raikaa. Katso poikien käytöstä missä tahansa mediassa. Ei kehumista.

Koulun liikuntatunnilla kerran painittiin.

Varmaan ihan hyvä ratkaisu. Varmaan siitä pojasta naistenvihaaja tuliskin jos äiti on tuollainen miesvihaaja. Tokko niitä siittämishalukkaita miehiäkään on sulle niin kovasti tyrkyllä?

Oletko sinä taas se feministiämmä, jonka mielestä seksi humalaisen naisen kanssa on aina raiskaus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kolme poikaa. Ne on aivan ihania! Paljon hellempiä, sydämellisempiä, empaattisempia ja vähemmän kiljuvia kuin nuo tytöt. En tiedä mitä olen tehnyt väärin..

Siinä missä iso- sisko pukkaa pienemmän nurin tai nipistää, iso- veljet ovat hyvinkin helliä. Oma mieskin sellainen tavallinen kiva mies, tunteellinen.

Jotenkin olen nuo väärin kasvattanut, tiedän.

Helliähän ne vanhempien edessä tuppaavat olemaan, mutta kavereiden kanssa nussutussupillut ja pornovideot raikaa. Katso poikien käytöstä missä tahansa mediassa. Ei kehumista.

Miksi sinua häiritsee mitä vaaratonta ja laillista jotkut tekevät omana aikanaan? Pillua nussuttamalla ja pornon liikkeitä matkimalla ne tyttölapsetkin on tehty. Häiritseekö sinua myös alaston miesvartalo yksinään tai alaston naisvartalo yksinään? Jos kumpikaan ei häiritse, mikä häiritsee siinä että ne ovat samassa kuvassa? Ehkä olet seksuaalikielteinen ja sinua hävettää naisen roolin seksissä.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan ihan hyvä ratkaisu. Varmaan siitä pojasta naistenvihaaja tuliskin jos äiti on tuollainen miesvihaaja. Tokko niitä siittämishalukkaita miehiäkään on sulle niin kovasti tyrkyllä?

Olen nähnyt kaikella rakkaudella kasvatettuja poikia jotka silti vihaavat naisia.

Eikö teillä poikalapsivihaajilla ole elämässänne ihania veljiä, isiä, isoisiä..? Tai mikä tärkeintä, millaisia ne kumppaninne ovat jos miessukupuoli on niin kauhea asia?

Vierailija kirjoitti:

Varmaan ihan hyvä ratkaisu. Varmaan siitä pojasta naistenvihaaja tuliskin jos äiti on tuollainen miesvihaaja. Tokko niitä siittämishalukkaita miehiäkään on sulle niin kovasti tyrkyllä?

Jos et tiennyt niin miehet ovat kyllä kovia siittämään mitä vain. Omia tyttäriäkin.

Hmm, tyttökin voi tykätä autoista, painimisesta ja fyysistä leikeistä.

Ennen lapsia muakin hirvitti että miten mahtaisin poikalapsen kanssa osata olla. Omaa kokemusta kun on tyttönä olemisesta > osaisin tukea siinä paremmin. Esikoisiksi syntyikin sitten kaksospojat. x) 

Ensijärkytyksestä selvittyäni alkoi kuitenkin pikkuhuiljaa muodostua identiteetti poikien (ja kaksosten)äitinä ja nyt en oikein muuta osaisi kuvitellakaan. Kyllä nuo painivat ja tykkäävät fyysisistä leikeistä mutta toisaalta ovat myös hurjan helliä ja huolehtivaisia. Fyysisyys näkyy meillä painin jne lisäksi myös hellyytenä ja läheisyytenä. Nytkin makaan sohvalla poikanen selässä pötköttäen; minä palstailen, poika katsoo piirettyjä. :)

Lasten isäkin on leppoisa, hoivaava ja huolehtivainen mies. Se, millaiseksi mieheksi poika kasvaa, riippuu varmasti paljon myös sosiaalisesta ympäristöstä. 

Miksi muuten ajattelet että pojan kasvattaminen kuuluu nimenomaan miehelle? Eikös se kuulu molemmille vanhemmille ihan niin kuin tytönkin kasvattaminen?

Vierailija kirjoitti:

Eikö teillä poikalapsivihaajilla ole elämässänne ihania veljiä, isiä, isoisiä..? Tai mikä tärkeintä, millaisia ne kumppaninne ovat jos miessukupuoli on niin kauhea asia?

Oma isäni on alkoholisti, samoin isoisät. Veljet väkivaltaisia tapatyöttömiä. Törmään miehiin kadulla lähinnä kun he huutavat ääneen pillua ja vaginaa. Ymmärtänet, ettei kasvatusmotivaatio nouse näitä katsellessa?

Itselläni on kaksi tyttöä ja yksi poika. Rehellisesti sanottuna en ole koskaan ajatellut kasvattavani tyttöä tai poikaa, vain lapsia. Sukupuolet eivät siis näy arjessa mitenkään.

Meillä on täysin samat pelisäännöt kaikilla lapsilla, kukaan ei saa mitään erikoisoikeuksia sukupuolensa takia.

Vierailija kirjoitti:

Olen tullut siihen tulokseen että parempi jättää lapset hankkimatta koska en pysty sulattamaan pojan saamista. En missään nimessä ymmärrä miessukupuolta, pikkupoikia tai miehiä missään muodossa. Veriside ei muuta asiaa. Minusta on luonnotonta että naisen oletetaan huolehtivan pojasta siitäkin huolimatta että sukupuolet ovat vastakkaiset.

En ymmärrä painivimmaa, vrum vrum -leikkejä, alituista fyysistä aktiivisuutta, riehumista ja niin edelleen. Tuntuu että yhteiskuntakin painostaa siihen että pojat saavat riehua ihan miten lystää koska ovat poikia. Tyttöjä sitten nuhdellaan senkin edestä ja ihmetellään miksi heistä tulee passiivisia.

Onko muilla ollut koskaan samantapaisia ajatuksia? Kun katsoo internet -maailmaa, katukuvaa ja koulujakin niin on selvää missä tilassa pojat ja nuoret miehet ovat. Pornoa, väkivaltamässäilyä, raakuuden ihannointia. Ja pitää antaa olla koska "poikien pitää saada painia". Vaikka minä kasvattaisinkin poikani hyvin, niin silti hän joutuisi muiden poikien seuraan ja saa mallinsa heiltä.

Jos saisin pojan niin en vain näkisi mitenkään miellekääksi kasvattaa tätä. Se työ kuuluu mielestäni miehelle ihan järjellisesti ajateltuna. En halua kasvattaa naistenvihaajaa, kiittämätöntä sovinistia, pornoaddiktia ja naisen esineellistäjää. Katsokaas kun kaikki nuo sairaat miehet ovat naisen maailmaan päästäneitä.

Toivoisin asiallisia vastauksia tähän aiheeseen joka voi olla hiukan provosoiva. Itse en näe uran katkaisua miessukupuolenedustajan vuoksi mielekkäänä koska miehet ovat lopuksi vähiten kiitollisia äideilleen.

Kauheaa yleistämistä. Äitini on kasvattanut minut suurimmaksi osaksi eron takia enkä minä ole sovinisti tai esineellistäjä, saati väkivaltainen. Eksäni piti minua nössönä koska en hakannut yhtä miestä baarissa kun tuli ja yritti viedä naistani, ole nyt siinä sitten. Näköjään ei koskaan voi voittaa...

Mä en ikinä toivonut poikaa, mutta sellainen tuli. Nykyisin olen tyytyväinen. Ei ole koskaan riehunut eikä oikeastaan käyttäytynyt huonosti. Ikää lapsosella 18 v. Kotona vielä asuukin, opiskelee ja yhdessä kokkaillaan ym. arkipuuhaa. - Oikeastaan en usko, että kukaan tyttö olisi näin mukava ja silti oma itsensä eikä nössö.

Meillä tyttö on se, joka riehuu, kiukkuaa, raivoaa, nipistelee, kyttää toisen tekemisiä, on kertakaikkisen raivostuttava niin halutessaan vaikka rakas onkin. Poika on se kiltimpi, hellempi, toisen huomioonottavampi jne. (ei paini, riehu tms. vaan rakentelee, on loogisempi, järjestelmällisempi, oppii nopeasti, osaa purkaa harmituksen puhumalla eikä kiukustumalla). Joten en ymmärrä ap:n ajatuksia. Jos saisin kolmannen lapsen olisi molemmat yhtä hyviä, mutta täytyy sanoa, että pojan kanssa pääsisi helpommalla.