Syötkö juhlissa sitä, mitä tarjotaan?

ne on vaan kauheinta mitä tiedän

Juhlissa, joissa on paljon väkeä, en syö mitään makeaa, koska kukaan ei huomaa. En ymmärrä ihmisiä, jotka tekevät syömisistään aina kauhean numeron. Syömättäkin voi olla, jos ei kelpaa.

jos ei makeasta pidä, ei kai sitäkään tarvitse ääneen toitottaa. Ei kukaan pidä kaikesta. ap

Eihän se tarjoilu sitä meinaa että kaikkien on pakko maistaa joka lajia vaikkei yhtään tykkäisi. Yleensä suolaista ja makeaa on tarjolla siksi että voi ottaa vaikka jokotai. Sitä ei tarvi töräytellä ettei tykkää, ottaa vaan sitä mikä maistuu ja sillä hyvä.

että olisi nirppanokka tai muuten vain ronkeli. Jos emäntä katsoo tarpeelliseksi tuputtaa (mikä on minusta aika töykeää, voi siis sanoa kohteliaasti " ottakaa toki kakkua.." mutta että " ota nyt ota nyt!!" ) niin silloin voi vastata " kiitos" , ottamatta sitä kuitenkaan, ja jos tuputtaa, siihen voi vastata `yhtä töykeästi´ " kiitos ei, pitäydyn suolaisissa, nämä pasteiat ovat todella hyviä.."

Ei mielestäni joka sorttia tarvitse syödä. Riittää, että ottaa kahvipöydästä niitä mitä haluaa. Ainakin juhlissa joissa minä olen ollut, ei kukaan ole kytännyt mitä kaikkea kukakin syö ja pöydässä ollut niin montaa eri laatua, ettei niitä kaikkia kukaan jaksa maistaa muutenkaan.

Ja muistan pitää siitä myös mahdollisimman kovaa ääntä.

Suolaisen kanssa joudunkin olemaan tarkempi, etten syö mitään ruokavaliooni sopimatonta mm. kalaa.

(todella tutut tietty tietävät), koska jos tietävät ja ovat hankkineet jotain herkkuja minulle, niitä on melkein pakko kohteliaisuussyistä syödä. Ja sitten yököttää.



Vieraiden syömättömyydestä ei saisi loukkaantua. On niin eri asioita, joiden takia ihmiset eivät halua jotain syödä. Ei niitä tarvitsisi selitellä. Se, että minulla on erikoisruokavalio, ei tee minusta yhtään vähemmän nirsoa. Eli en tykännyt ennen enkä jälkeen diagnoosin mistään makeista kahvipullista.

kaupan kamaa joista en välitä, sanon olevani nestepaastolla, joka menee hyvin läpi koska olen kilpaurheilija. ; )

Mulla on laktoosi-intoleranssi ja käytän hyla-tuotteita. Olen yrittänyt pitää sen tiedon piilossa muilta koska se on mielestäni todella noloa. Otan yleensä ennen juhlia sellaisen pillerin joka lievittää vatsaoireita jos ruuassa onkin ollut tavallista maitoa.



Viimeksi kun oli mieheni puolella juhlat niin anoppi huusi koko juhlaväen yli että " *MINIÄ!* (=nimeni=) TÄSSÄ KAAKUSSA ON SITTEN HYLÄKERMAAAA! EI ALA SUN VATTAS SITTEN MULJAAMAAN!!! ETTÄ OTA VAAAN!"



Olisin voinut vajota maan alle...

Voileipäkakut ällöttää, samoin voileivät, joissa suolakurkkua ym. Inhoan majoneesisörsseleitä, sinappia ym., jota suolaisiin pannaan.

Voileipäkakkuja inhoan.

ja onhan se tosi noloa, jos jotkut tosiaan pitävät meteliä siitä, että eivät pidä jommasta kummasta. Itse esim. inhoan lohivoileipiä ja niitä kamaluuksia, joissa on anjovista ja kananmunaa. En kuitenkaan pidä meteliä siitä asiasta, vaan jos kutsujen emäntä kysyy, olenko jo maistanut niitä, sanon jotain vaikka, että kiitos olen maistanut jo montaa sorttia ja on tosi hyvää.

En vain kertakaikkiaan saa sitä kakkutaikina-hillo-kermavaahto -yhdistelmää kurkustani alas, koska se on niin makeaa. Pienikin lusikallinen alkaa oksettamaan. Juhlissa yleensä suolainen maistuu minulle parhaiten. " Makeista" herkuista parhaiten maistuu leipäjuusto ja tavallinen pulla. En vain ole makean perään.

Mulla on pahoja allergioita ja keliakia. Mä syön kaikkea mitä voin syödä. Joskus kyllä tekisi mieli sanoa, että ei kannattaisi vaivautua niiden gluteenittomien täytekakkujen kanssa. Usein juhlissa sama kakku on myös sokeriton, maidoton ja pähkinätön, joka tarkoittaa sitä että ei makuakaan ole yleensä. Jos emäntä/isäntä on kuitenkin sen omin käsin leiponut, syön sitä. Jos on pitopalvelusta, jätän välii. En halua olla kiittämätön, mutta joskus vain gluteenittomista ei saa kovin hyviä.

Juhlissa siis otan sitä, mitä voin syödä enkä tee siitä isompaa numeroa.

Vierailija:

hilloa. Nykyisin onneksi on alettu jo suosimaan juustokakkuja ja rahkahyytelökakkuja. Valitettavan harvoin kylläkin.