Lue keskustelun säännöt.
Lasten huonejärjestelyt, kriisi!!!
03.09.2016 |
Meillä on uusioperhe (reilusti yli 10v jo, eli ei sitä enää kipuilla), neljä lasta. Kaksi teiniä, 17v ja 15v mun edellisestä liirosta ja yhteiset lapset 8v ja 9v .
Vanhin lapsi on nyt opiskelujen vuoksi asunut jo vuoden isänsä luona ja käy meillä n.joka toinen vko, välillä tiuhempaan, esim.lomilla pidempiä aikoja.
15v asuu meillä ja käy isän luona jtvkl.
Pienemmät luonnollisesti aina täällä.
No, lastenhuoneita on kolme. Tähän asti teineillä on ollu omat huoneet ja pienet samassa huoneessa.
Eilen teini tuli tänne ja ehdotettiin hälle, että he vois ottaa 15v kanssa yhteisen huoneen ja 15v jopa lupasi tarvittaessa lähteä "evakkoon", toisen pikkusiskon huoneeseen kun 17v tulee, että saa opiskelurauhan, voi pyytää poikakaverin kylään tms.
No 17v sai aivan kamalat kilarit ja lähti ovet paukkuen isänsä luo, jossa "on sentään oma huone".
Ja todellakaan mitään muutoksia emme täällä tehneet kysymättä, alettiin vasta keskustella asiasta.
Pwrustelin teinille, 17v, että hänen huone on kuitenkin tyhjillään suurimman osan kuukaudesta, siellä ei ole juuri mitään hänen tavaroita tai vaatteita(koska ne on siellä isällä). Ja pienemmät alkaa jo olla sen ikäisiä, että alkavat myös kaivata omaa rauhaa. Ja teinille myös luvattu se oma rauha kun on täällä.
Ja sanottakoon vielä, että 15v oli se, joka tuon idean keksi, eli ei edes tullut meiltä aikuisilta tuo ajatus!!
Sanokaapa mielipiteitä!!! Mikä olis paras ratkaisu?
Kommentit (20)
Teini varmaan kipuilee vielä. Tai uudestaan. Voi jollain lailla kokea että häntä ollaan siirtämässä sivuun ja pois tieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
15-vuotiaan ehdotus oli järkevä, mutta 17-vuotiaan reaktio ymmärrettävä. Ei kukaan omaan huoneeseen tottunut tuon ikäinen halua joutua samaan huoneeseen pikkusiskon kanssa.
Teini ei voi päättää perheen asioista, se on aikuisten tehtävä.
Nykyiset huoneet on hyvä, teinin suuttumus on ymmärrettävä.
Jos teini ei kerran vakituisesti asu teillä, miksi hänellä pitäisi olla suurempi oikeus omaan huoneeseen kuin koko ajan teillä asuvilla lapsilla? Kysyitkö teiniltä itseltään tätä? Toisaalta teidän ei tarvitse enää odottaa edes vuotta, kun hän täyttää 18. Ei kai hän enää sitten kehtaa omaa huonetta nuorempien sisarustensa kustannuksella vaatia, kun on itse jo aikuinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorempien ei tarvi kuulla teinien panoääniä.
Eli nuorempien lasten hyvinvointi etusijalle.
Vierailija kirjoitti:
15-vuotiaan ehdotus oli järkevä, mutta 17-vuotiaan reaktio ymmärrettävä. Ei kukaan omaan huoneeseen tottunut tuon ikäinen halua joutua samaan huoneeseen pikkusiskon kanssa.
Mutta eihän hän edes joutuisi jakamaan huonetta siskon kanssa, kun sisko kerran on luvannut mennä nuoremman sisaruksen kaveriksi silloin kun 17 vuotias on siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla että 17 v tuntee itsensä muutenkin jo ulkopuoliseksi ja tuo oli viimeinen niitti, ikään kuin häntä ei enää kaivattaisi teillä. Todennäköisesti muuttaa omaan kämppään jo parin vuoden sisällä joten nuorimmat voi hyvin odottaa tuon aikaa. Meillä on 9 v ja 11 v edelleen samassa huoneessa, ensi vuonna saavat omat huoneet. Ovat kylläkin samaa sukupuolta, murrosikäistä en laittaisi erisukupuolisen kanssa samaan huoneeseen.
Kotona asuvat lapset ovat ensisijalla huoneiden jaossa. Muualla asuva teini voi nukkua pikkusisaren kanssa. Ihan typerää pitää yksi huone varattuna ihmiselle joka on siellä todella vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
15-vuotiaan ehdotus oli järkevä, mutta 17-vuotiaan reaktio ymmärrettävä. Ei kukaan omaan huoneeseen tottunut tuon ikäinen halua joutua samaan huoneeseen pikkusiskon kanssa.
Mutta eihän hän edes joutuisi jakamaan huonetta siskon kanssa, kun sisko kerran on luvannut mennä nuoremman sisaruksen kaveriksi silloin kun 17 vuotias on siellä.
Ei se siskon läsnäolo ole varmaan se pääpointti. Tuskin pikkusisko tavaransa sieltä pois siirtää? Entä voiko 17-vuotias olla varma, ettei pikkusisko kaivele hänen vaatekaappiaan, lainaile hänen korujaan ja lue hänen papereitaan sillä välin, kun hän asuu isänsä luona?
Olen itse 15- ja 17-vuotiaiden tyttöjen äiti, ja vaikka he toisiaan rakastavat, niin käyvät kyllä tosi paljon toistensa hermoille. Ei voisi kuvitellakaan, että heidät yhtäkkiä laitettaisiin samaan huoneeseen ilman, että syntyisi pari elämää suurempaa kriisiä.
Meillä isä kuoli kun oli 14. Kun olin 16, äiti keksi muuttaa silloisen miesystävän luo. Minulle oli soellä koottava sänky ja yksi laukku.
Kyllä oli aika ilmeistä etten pllut sinne toivottu.
Sama tunne luultavasti esikoisella. Kylöä se oma huone on paljon enemmän kuin sänky johon häthätää kallistaa päänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ylipäänsä tehdä vielä mitään muutoksia? Nuo pienemmät sisarukset (ymmärsin, että molemmat tyttöjä) voivat jakaa huoneen vielä monta vuotta, siihen asti, kunnes vanhin on jo omillaan. Ei oma huone ole mikään itseisarvo tai subjektiivinen oikeus. Olisi hieman eri asia, jos olisi tyttöjä sekä poikia. Eikö voisi sopia, että vanhimman tyttären huone, silloin kun se on tyhjillään, kävisi myös vierashuoneesta. Ja jos toinen pikkusisaruksista tarvitsee joskus työrauhaa, niin hän voisi lukea siskon huoneessa läksyt, jos sisko on isällään.
Meillä oli lapsuudenkodissa jaettu huone (tyttö ja poika) vielä murrosiässä. Kiva vaihtaa vaatteita yms. Sitten vasta teininä saatiin omat huoneet. Nyt meillä on 4 tyhjää huonetta, aaaahhhh! Jäänyt vissii jotain traumoja;-) ihan ohiksena tuli mieleen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teini ei voi päättää perheen asioista, se on aikuisten tehtävä.
Joo mut parempi yrittää neuvotella, koska muuten voi olla "helvetti irti" kun muutenkin voi yliteagoida asiaan kuin asiaan.
Meet ilmoittamaan teinille että asia on näin, me nyt päätettiin. Voit kuvitella reaktion.
No ei....kun tosiaan ei mennyt niin, että teinille ilmoitettiin. Vaan sanoi, että tämmönen idea, jutellaan kun tuut!
Kyllä mä toisaalta ymmärrän 17v reaktion! Toisaalta taas en....
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin voitte odottaa että teini saa opintonsa loppuun. Noin 1,5 vuotta. Meillä lapset 14 ja 12 on nyt siirtyneet omiin huoneisiinsa.
Asutaan senverran isossa kaupungissa, että myös jatko-opiskelupaikka voi olla kotikaupungissa. Toki teini luultavasti silti haluaa muuttaa omilleen, mutta tulee varmaan silloinki vkl käymään....pidetäänkö sit huonetta silloinkin varalla??
No, noi muut lapset on nyt antamassa periksi teinille, eli saa pitää huoneensa ja jatketaan entiseen malliin
No nythän se on niin, että teidän teinillä on kaksi omaa huonetta ja pienemmillä ei yhtäkään. Kannattaa opettaa teini ajattelemaan muutakin kuin itseään ja omia huoneitaan.
Eiks ne pienemmät voi olla samassa huoneessa vielä (8v ja 9v.) Meillä olivat samassa huoneessa poika 10v ja tyttö 14v. Nyt omat huoneet. Eikä mitään traumoja kummallakaan.
Kohtahan tuo 17v on aikuinen ja ehkä kohta ei tarvitse mitään huonetta. Antaisin 17v pitää vielä oman huoneen, vaikka onkin isällään välillä. Se on tärkeätä, kun tulee on oma paikka ja omat tavarat siellä.
Kake kirjoitti:
No nythän se on niin, että teidän teinillä on kaksi omaa huonetta ja pienemmillä ei yhtäkään. Kannattaa opettaa teini ajattelemaan muutakin kuin itseään ja omia huoneitaan.
Joo mut uskon, että oma huone on teinille tärkeämpi juttu kuin nuoremmille.
Mulla poika 11v lähinnä käy nukkumassa huoneessa. Tyttö 15v taas viettää huoneessaan
aikaa. Vielä ovi suljettuna, haluaa olla rauhassa.
Joskus ärsyyntyy jo siitä että menee sinne, ilmaantuu olohuoneeseen kyllä kun tahtoo seuraa:)
Ihan hyvin voitte odottaa että teini saa opintonsa loppuun. Noin 1,5 vuotta. Meillä lapset 14 ja 12 on nyt siirtyneet omiin huoneisiinsa.